Distant Knitter

On kuvia, ja vähän asiaakin

2012-01-19T22:52:00.000+02:00

Vähän aikaa sitten neuleläjäni näytti tältä.

Siinä on tuloillaan Debbie Blissin suunnittelema palmikkotakki. Hihoissa mennään tänään.

Sitten on tulossa Cobblestone Pullover, hihoissa tämäkin. Molemmissa on lankana mainioin Patons Classic Wool.

Tämä on suomenlampaan villaa kauniin ruskean sävyisenä. Siitä on jo syntynyt vanutetut lapaset pojalleni.

Olen ostanut uutta lankaakin, vähän erilaisia projekteja varten. Toteuttamisen kanssa on vain vähän niin ja näin. Ei nyt oikein innosta.

Jos sinua innostaa, nimittäin virkkaaminen, minulla on sinulle pyyntö. Viime kesänä rauhallisina hetkinä tein lapseni päiväkodille isoäidin paloja tarkoituksena koota niistä piirihetkiin istumapeitto. Siis siihen lasten alle lattialle. Mutta paloja vielä uupuu, aika lailla. Kuuden paloihin yhdistettyjä pyllynalusia taitaa olla kuusi-kahdeksan, isoon peittoon olisi vielä matkaa. Otan mielelläni vastaan konepesunkestävästä langasta virkattuja paloja, jos haluat niitä lahjoittaa. Näiden lappujen ohje on Novitan irtolappusesta, mutta palan ulkonäöllä ei ole niin tarkkaa väliä. Näissä lankana on 7 Veljestä ja osaksi Nalle. Ja hölmönä en mitannut paloja, mutta peittoon se ei onneksi ole niin millintarkkaa. Kiitos jo etukäteen, jos sinulla on kysyttävää, voit laittaa sähköpostia osoitteeseen distantknitter (a) gmail . com.

Pakolliset tilastoinnit

2012-01-08T00:33:00.000+02:00

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Kuluneen vuoden tilastoihin joitain tietoja ylös:

Tämä blogi on luotu 3.1.05, eli huomaamatta tuli täyteen seitsemän vuotta neuleaiheista kirjoittelua. Tämä postaus on seitsemässadasviidestoista (715.).

Viime vuoteen mahtui 28 valmistunutta työtä, joista moni oli minulle. Siinä mielessä vuoden suunnitelma oli onnistunut, aikomus oli neuloa itselle ja perheelle käyttövaatetta. Ja samalla linjalla haluan jatkaa, jätän muut kokeilut vähemmälle ja neuleiden tarkoitus on tulla käyttöön, lämmittämään ja pukemaan.

Tilastoitavaa kuvaa; vuoden 2011 jouluhyasintit, jotka alkoivat kukkia loppiaiseksi 2012. (Muista ensi vuonna ottaa ne ajoissa pois kylmästä, vaikkeivät ne olisi tarpeeksi pitkiä, ja pidä hupun alla pimeässä, kunnes saavat pituutta.) Valkoiset ovat Carnegie ja punaiset Jan Bos. Ja kellarissa odottelevat City of Haarlem -sipulit, joista yritän ajoittaa keltaiset hyasintit pääsiäiseksi, kyllä tämä kasvivillitys osaa viedä pikkusormen... Kunpa voisin välittää tuoksuakin teille, hyasintit tuoksuvat ihastuttavalle!

Neuleet etenevät tasaiseen tahtiin,omasta takista toinen etukappale takakappaleen jälkeen tulossa, ja Cobblestone edennyt toiseen kerään. Nyt saisi neuloakin oikein supervauhtia, seudun neulojat on kutsuttu Kujeeseen kurkkimaan, mutta minulle on kotiutunut alkutalven aikana niin paljon lankaa, että lankalaatikkoon eivät mahdu. Kujeen omat värjäykset olisivat niin parhautta, mutta kyllä laatikollinen lankaa on tälle neulojalle maksimimäärä.

Enemmän plöör

2011-12-29T09:57:00.001+02:00

Tämä ohje on Gansey Stitch Socks with Gusset Heel, kirjastosta lainaamastani Upeat kirjoneulesukat -kirjasta. Nimen suomennos on harvinaisen pieleen, alkuperäinen nimi on Country Weekend Socks ja kirjassa on todellakin paljon muutakin kuin kirjoneulesukkia. On kirjassa muutenkin huomauttamista, mutta siinä on myös paljon upeita sukkia. Näissä Gansey-sukissa on kaunis mallineule ja kiva kantapää, vähän samannäköinen kuin TiiQ:n upeissa Fredrikoissa. Tein sukat pojalleni ohjetta pienemmällä silmukkamäärällä.

Ohje on hyvä, toteutus ei niinkään. Raitalanka ei tietenkään sovi tällaiseen vähääkään, mutta en millään saanut aikaiseksi pelkkiä tavallisia sukkia. Suttuisella ulkonäöllä ei olisi niin väliä, kunhan sukat olisivat lämmittävät, ja ovathan ne. Kantapää on vain niin löpsö, ettei se istu lainkaan pojalle ja sukka valuu ja pyörii jalassa. Onpa vaikeaa saada sopivaa erikokoiselle kuin itse on!

Raitalangat on nyt työnnetty syrjään ja uusia neuleita on työn alla. Raitaakin, mutta yksivärisistä langoista, ajatuksissa. Tänä vuonna ei enää valmistune uusia neuleita, olen aloittanut isompia juttuja nyt. Patonsin Classic Woolista aloitin itselleni palmikkotakin Debbie Blissin Celtic Knits -kirjasta, ensimmäisestä neulekirjastani ja kauan on takki saanut odottaa puikoille pääsyä. Katsotaan kuinka käy, ohje on rivi riviltä kirjoitettu kutistuvalle langalle ja minä käytän paksumpaa villaa.

Varmaankin odottelen pakkasia sillä logiikalla, että kun niitä ei vielä ole ollut, ne ovat tulossa. Sähkökatkonkin käytyä muistuttelemassa luonnon voimasta, aloitin muuntamaan lisää villaa lämmöntuojaksi. Cobblestone Pullover on myös ollut minulla ohjeena olemassa, ja toisen värinen Classic Wool alkoi muuntua siksi. Palmikkoneuleen rinnalla onkin kiva neuloa toista, yksinkertaista neuletta, jossa ei jatkuvasti tarvitse niin laskea ja arvioida. Kummankaan valmistuminen ei taida olla ihan lähitulevaisuudessa, mutta katsotaan, jos blogiin jotain täytettä saadaan kumminkin. Ainakin aiemmin vilautettu tilkkupeitto on saanut loman aikana vauhtia saumoihinsa, siinä saattaa tapahtua edistystä. Hyvää vuodenvaihdetta, jo varuilta.

Vähemmän plöör

2011-12-28T22:59:00.002+02:00

Poikani tarvitsi lapasia ja olin varannut häntä varten mukavan väristä lankaa, Regia Fjordia. Lapasiin tuli paksumpi ranne, kuin vaakasuuntainen resori, aina muutama kerros oikeaa vuorottelee muutaman nurjan kerroksen kanssa. Muuten ne ovat sileää neuletta.

Lapaset ovat sopivat, villaiset, lämpöiset ja käyttökelpoiset mutta aika vaikeat hahmottaa, kuviot ovat niin levottomat. Englanninkielinen sana blur, tahra, sumeus tai hämäryys, kuvaa tätä paria hyvin. Uskoisinpa jo, ettei raitalangoista ole kuin suuriin sileisiin pintoihin.

Iloista joulua!

2011-12-23T17:25:00.000+02:00

Nuorille neidoille

2011-12-22T08:00:00.000+02:00

Joululahjoja nuorille neidoille:

Ashley

Debbie Bliss Baby Cashmerino ja teetee Pallas

3,5 mm pyörö

Tiara

Helsingin Villakehräämö Rondo Vilpoinen Villa

2,5 mm pyörö

Elokuva-aiheista

2011-12-21T08:00:00.000+02:00

Kummityttöni sai aiemmin Totoro-lapaset joululahjaksi, koska molemmat pidämme ko. elokuvasta kovasti. En halunnut tehdä samaa mallia uudestaan, vaikka koira olikin syönyt lapaset. Sain idean toisesta elokuvasta, ja suunnitelma on ollut paperilla jo vuoden verran. Täksi jouluksi aloin toteuttaa lapasia, mutta se ei ollutkaan niin helppoa.

Nanny-hahmosta tuli lapaseen paljon hoikempi kuin kaavapiirrokseen, ja yllättäen se harmitti niin älyttömästi, että lapaset meinasivat jäädä tekemättä, hyvä ettei purettua. Joululahja tarvitaan kumminkin, joten sovelsin sitten, jotta saisin valmiiksi. Toisessa lapasessa on vain sateenvarjoja, ja kiva siitä tuli. Uskon, että tuo hahmon hoikkuus johtuu ohuemman langan käytöstä, mutta en todellakaan aio testata asiaa paksummilla langoilla.

Lankoina vaalea ja sininen Kuje-lanka sekä violetti Gjestal Spire. Kunnon villalankoja molemmat, ja yllättävän kivasti sopivat yhteen, pyöreä lanka ja kaksisäikeinen "vanhanmallinen" lanka.

Kaksi paria kirjolapasia peräkkäin on nyt neulottu, ja yhdet tavalliset siihen perään. Nyt ei tee mieli neuloa lapasia! Paitsi, sain Emmalta ihanaa lampaanruskeaa hahtuvaa ja niistähän tulisi pojalle lämpöiset talvilapaset, ehkä jo seuraavaksi. Tänä talvena ei vielä ole kovin lämpöisiä vaatteita tarvittukaan!

Kauan kesti

2011-12-20T08:00:00.000+02:00

Tässä neule, jota olen tänä talvena neulonut aika kauan.

Cosette Wrap, lanka Rowanin creative focus worsted. Oikeasti valmistuminen kesti vain reilun kuukauden, mutta näin talvella aika tuntuu kulkevan hitaammin ja kun neulominen on edennyt kerroksen silloin, toisen tällöin, se on tuntunut pidemmältä. Loppu tuli tässä huivissa vastaan yllättäen, ja reunus oli nopea ja vaivaton tehdä. Mitään kaunista ruskeaa lankaa ei minulla reunukseen ollut, sellainen olisi mukavasti tähän sopinut, mutta otin jämälangoista Ciao Truntea kaksinkertaisena, ja nirkkoreunan neuloin viimeisillä metreillä Malabrigon sukkalankaa, jota jäi Puijo-lapasista. Se ei aivan riittänyt, joten toisella kulmalla on Patonsin Classic Woolia valkoisena. Kaikki langat ovat ehtaa villa, joten lämpöisyys on varmistettu, ja sehän minulla enimmäkseen on neuleen tarkoituksena. Rowania kului reilut kaksi kerää, kiitokset Tikrunmamille langan riittävyyden varmistamisesta, sillä Kalakukkovaihtopaketissa oli se juuri tarvitsemani kolmas kerä.

Jos huivin neulominen kestikin, silti mikään neulomisessani ei taida vetää vertoja ajalle, joka kului tämän takin valmistumiseen. Kevätjuhlaa edeltävänä iltana päättelin langat ja nyt joulujuhlaa edeltävänä iltana ompelin napit. Nyt se on oikeasti valmis!

Laar, Gudrun Johnstonin kirjasta Shetland Trader. Lankana Malabrigo Lace värissä Lettuce, 125 g. Ihanaisen pehmeä ja kevyt neule!

Roskasta ruusuksi

2011-12-19T11:09:00.000+02:00

Eilen ahkeroimme lasten kanssa sytytysruusuja ja aikamoinen kasa niitä tulikin, 125 kappaletta! Niistä osa menee joululahjaksi, loput talteen käyttöä odottamaan. Keittiön hylly siistiytyi, kun iso kasa kanamunakennoja muuntui sytytyksen apuvälineiksi.

Miksi tämä on neuleasiaa? Koska käyttämämme kynttilänjämät olivat neulojien lahjoittamia! Kiitos Mii ja Tikrunmami, sulatettavaa oli just sopiva määrä.

Jolkotellen

2011-12-12T22:38:00.001+02:00

Tänä vuonna teimme piparitalon sijaan reen. Kaavat omat, paitsi hirvet muoteilla. Onnistui kivasti ja vain oma sormeni paloi sokerissa. Hyvä idea oli kaulita taikina suoraan leivinpaperille, leikata osat pellillä ja nostaa ylimäärätaikina pois palojen liikuttelun sijaan. Ja se oli järkevää, että paisto ja koristelu tapahtui yhtenä ja kokoaminen seuraavana päivänä.

Ja se tavanmukainen vuosilukukin löytyy.

In action -neulekuva. Rukkaslapaset ovat hyvät!

Oisipa mullakin ollut kosteudenpitävät työhanskat...

Reissun jälkeen

2011-12-08T08:00:00.000+02:00

Neulomisinnostus on pikkuhiljaa löytynyt reissusta kotiuduttuamme. Neuloin ohuesta langasta kirjolapaset joululahjaksi ja aloitin heti perään toisia vielä vähän ohuemmista langoista. Se ei ollut hyvä idea aikaansaamisen kannalta, ja heti kun ohjeessa tökkäsi, neulominen tahtoi jäädä kokonaan. Malli toisiin lapasiin on oma suunnitelma, jonka olen piirtänyt kai noin vuosi sitten, silloin kun tein ekat Puijo-lapaset. Vaikka käytin tiheyteen muokattua neulekaaviopaperia, kuvasta ei muodostunut todellisuudessa saman näköinen, vaan paljon kapeampi. Otin tökkivän lapasen junaneuleeksi, ajatellen, että pakkohan sen on valmistua niin, mutta otin myös lankaa ja virkkuukoukun, ja virkkuu eteni, neule ei. Eteni se sitten lopulta muualla ja paluumatkallakin, ja kun toinen lapanen sai uuden idean, joka toimii kauniimmin, on se alkanut edistyä. Se valmistuu, ja ehkä jopa jouluksi!

Reissu ei ollut varsinainen kauneuden- tai hyvän mielen tankkausmatka, mutta löytyy kauneutta keskeltä suurta cityäkin. Esimerkiksi tammia kelpaa ihastella aina, ja lapset keräsivät taskuihin vielä tammenterhojakin matkamuistoiksi.

En halua vielä näyttää kuvia keskeneräisistä lapasista, enkä virkkuuksistakaan. Täytyy miettiä kovin, olenko niihin tyytyväinen.

Emman Norfolk Hat

2011-12-07T08:00:00.000+02:00

Kalakukkovaihdon parini Emma toivoi pakettinsa vaikkapa ohuita villasukkia. Neulon nyt peräkkäin toisia kirjolapasia ohuesta langasta enkä millään olisi saanut syntymään sukkia lyhyessä ajassa. Siispä puikoille jotain paksumpaa ja toivon mukaan nopeampaa.

Norfolk Hat
by Amy Christoffers
Patons Classic Wool, 70 g
4 mm pyörö

Ohje on kaunis ja hyvä. Minun lankani on pelkkää villaa ja ehkä puoli numeroa liian pienillä puikoilla neulottu. Jos lanka olisi ollut kuin alkuperäinen, alpakkainen tai muuten laskeutuvampi, laskeutuvuus olisi ollut vielä nätimpi.

Poikkesin ohjeesta, koska lankaa oli vain vajaa kerä. Loin silmukat väliaikaislangalle ja neuloin pitsiosan ylös. Lopuksi poimin silmukat ja neuloin resorin alaspäin. Lankaa ei jäänyt italialaiseen päättelyyn, kun halusin varmistaa riittävän pituuden. Reuna olisi niin kauniimpi, mutta mielestäni pipo olisi pilalla, jos se olisi niukka.

Pahoittelen karmeita kuvia, näppäsin ne nopsasti valoisana (hah) päivänä ennen pakettiin käärimistä.

Materiaalia

2011-12-06T17:00:00.001+02:00

Hankin harvoin paljoa lankaa ilman tiettyä suunnitelmaa. Kalakukkovaihtoon halusin ostaa parilleni Patonsin Classic Woolia, koska se on mielestäni niin hyvää ja iholle mukavaa. Kujeessa sattuikin olemaan ale tämän langan kohdalla, sain pakettiin kaksi jouluisen punaista kerää. Mutta kotiutui sitä meillekin, kaksi kertaa kahdeksan kerää. Oli niin halpaa ja hyvää!

Sama tapahtui vaihtopaketin ohjeen kohdalla. Halusin Emmalle Elizabeth Zimmermanin Tomten-ohjeen. Schoolhouse Pressillä myydään yksittäistä ohjetta, mutta postikuluihin varattiin isompi summa kuin ohjeeseen itseensä. Selasin sitten Ravelryn kautta kirjat, joissa ko. ohje on ilmestynyt, ja aloin etsiä sellaista kirjakaupoista. Vain yhdestä löytyi, ja hinta oli niin edullinen, että Emma sai kirjansa -ja niin minäkin! Olen lueskellut Knitting without Tearsia iltalukemisena, ja olen iloinen, että ostin sen. Ja onneksi Emmakin piti siitä!

Blogissa ei nähdä seuraavaksi Tomtenia Classic Woolista, vaan ehkä joululahjaneuleeksi aikomani lapaset valmistuvat joskus. Ja paljoa ei vaatisi enää myöskään vihreästä creative focus worstedistä Cosette wrap. Ne vain vaatisivat neulomista.

Lahjahuumaa

2011-11-29T21:23:00.001+02:00

Sunnuntai-iltana saimme talven, lunta leijaili taivaalta illan mittaan paljon ja aamulla lapset olivat haltioissaan eikä ollut vaikeuksia pompata sängystä ikkunaan katsomaan tuota ihanuutta.

Kalakukkoneulojilla oli pikkujoulut ja sain siellä monen monta pakettia. On jo tiistai ja olen vieläkin vähän pyörällä päästäni!

Ekaksi Altocumulus pisti käteeni kiitoksen, kauniin helmikoristellun joulupallon ja silmukkamerkkejä. Kiitos!

Seuraavaksi onni potki illan emännän, Lellun, järjestämissä arpajaisissa. Mainio tonttu on ollut meillä mieleinen, siltä on tukkaakin harjattu kovasti ja kulkunenkin jo rakastettu irti. Ja se on vain niin hassu, minun ja tyttöni mielestä. Kiitos!

Pikkujoulupaketista TiiQ:lta sain pehmoista Baby Cashmerinoa, josta pidän kovin, vaikka se kaapelikierteistä onkin. Tulisikohan tästä jotain jouluista, tuon värin perusteella? Lisäksi paketissa oli projektipussi, jossa oli hauska tahaton (niinhän? :D) yllätys! Mietin tässä, että pihdeilläkö katki vai pussin pohjaan pieni reikä, nuppineula on nimittäin vuorin välissä.

Isoin yllätys oli Kalakukkovaihdon paketti Tikrun mamilta. Siitä paljastui suosikkipuikkoni, kiinteät KnitPron puupyöröt, 2,25-milliset, eli ne oikeat. Lisäksi kerä vihreää Rowanin creative focus worstediä, jota olisin joutunut lähtemään ostamaan lisää, koska juuri pikkujouluissa olin neulonut langan loppuun huiviin, joka oli pahasti vielä kesken. Aika sopivasti sattunut lanka! Sain kortin, jollaista olin ihastellut edellisenä päivänä kaupassa ja mukana oli vielä teetä ja suklaatakin. Lisäksi paketissa oli lahjoittajan itsensä tekemiä silmukkamerkkejä, renkaita ja papukaijalukollisia. Kiitos!

Huomasit varmaan, että kuvissa lahjat ovat jo iloisesti sekaisin!

Hyvää joulun odotusta joka puikkoparin päähän!

Juuri ne oikeat

2011-11-13T17:58:00.001+02:00

Rikke-piponi on valmistunut jo jonkin aikaa sitten. Kuvat saimme otettua eilen, umpisumuisena päivänä.
Tässä neuleessa kohtasivat kaikki juuri ne oikeat jutut. Tarvitsin lämpimän pipon ja Rikke-ohjeessa neulotaan silkkaa ainaoikeaa. Lankana on loput Rowan Colourspunista, joka on oikeastaan luotu ainaoikeaa varten. Pinta on kuohkeaa ja pehmeää, ei kutita vaan lämmittää. Ainaoikein-neule estää raitojen selvän näkymisen, onneksi tämä sävy ei ollut sitä pahiten raidallista mallia muutenkaan. Lanka uhkasi loppua kesken, joten neuloin suoraa osuutta vain 13 cm, ja lopputulos on mukavan päänmyötäinen pipo, jonne kuitenkin ponnarikin mahtuu. Tykkään tykkään tykkään. Jos nyt jotain täytyisi valittaa, niin kuvan henkilöllä ei liene tyylitaju kohdallaan, pipo ja huivi eivät ole sävy sävyyn, takin väreistä puhumattakaan!

Pyhäinpäivänä

2011-11-09T19:30:00.000+02:00

Pyhäinpäivänä oli pimeää. Tämä on käsitelty kuva, oikeasti maisemasta näkyi vain mustaa ja kynttilöiden valo.

Minulla on mahtava Rikke-pipo valmiina, mutta milloinka sitä saisi kuvattua, en tiedä.

Raidalliset keräykseen

2011-11-05T13:25:00.002+02:00

Kun sain jämälangat kerättyä olohuoneen lattialle, niistä alkoi nopeasti neuloutua sukkapari. Teknisesti vaatimattomat tiimalasikantapää ja -varpaat eivät tuhlanneet aikaa ja kun langoista sai tasaista käyttämällä ohuita kaksinkertaisena, 3,5 mm puikoilla raita raidan perään syntyi vauhdilla. Nämä ovat nyt ne ekat sukkani tämän vuoden Joulusukat-keräykseen.

Mielelläni pitäisin nämä kyllä itsekin, mutta niistä tuli keräyksen eduksi hippusen liian pienet. Lankoina on villalankoja, vahvistettuna mm. pellavalla, silkillä, nailonilla tai ei millään. Siinä menivät sulassa sovussa Norot ja Malabrigot, Viking Villet ja vanhat Harmonellat, monia mainitsematta. Ja tuo häikäisevän pomppaava neon-persikka on oikeasti oikein rauhallista korallin sävyä, samoin resori on oranssia ja vaaleanpunaista yhdessä, ei mitään räikeää ja erottuvaa oikeasti.

Päivitä neuletilanne -kuu

2011-10-31T21:26:00.000+02:00

Marraskuu, ja lokakuun loppu, ovat sitä aikaa vuodesta, että talvineuleita etsiskellään ja saa virkistää muistiaan, millaisia neuleita voi hyllystä olettaa löytyvän. Neuloinko sen todella vai oliko se vain niin elävä suunnitelma, että odotan neuleen löytyvän hyllystä? Löytyykö kaikille päille pipot ja kaikille käsille käsineet? Mitkä lapaset olivatkaan hyvät vain lämpimällä ja milläs pärjäsikään paukkupakkasilla? Onko mukuloilla vielä naparajan peittävää villapaitaa tai villasukkia, joissa nilkat eivät vilkuttele paljaina?

Neuleisiin uppoutumisen lisäksi on monia muitakin syitä, miksi pidän tästä vuodenajasta. Mutta pidän tästä vuodenajasta. Milloin muulloin tuuli ujeltaa pimeydessä, lehdettömissä puissa ja saattaa ajella pilviä kumottavan kuun editse?

Minun omat

2011-10-29T18:12:00.000+03:00

Neulon paljon toisille. Etenkin omille lapsille. Sain äskettäin valmiiksi erään neulotun joululahjan. Välillä on hyvä neuloa itsellekin, etenkin tarpeeseen. Nämä sukat ovat minun!

Kävin ensivisiitillä muuttaneessa lähilankakaupassani LankaMatkassa ja ihastuin tämän langan väreihin. Täysin heräteostoksena mukaan lähti kerä Regian Fjordia. En pidä punaisesta, mutta tässä sitä oli sopivassa sävyssä ja sopiva määrä. Sain itselleni paksummat saapassukat juuri sopivasti koleille keleille. Näissä sukissa on hollantilainen kantapää (kunpa lakkaisin tekemästä tätä laiskuuksissani, muut ovat istuvampia) ja sovelletut tähtikavennukset kärjissä. Nopeaa neuloa, mukava jälki ja lanka on tasaista ja turvallista, kuten Regialta saa odottaa. 150 g riitti hyvin, vielä jäi raidoiksi toiseen sukkapariinkin.

Saman kauppareissun toinen heräteostos oli Viking of Norwayn Ville edullisuutensa, värinsä ja pehmeytensä vuoksi. Etsin autoneuletta reissuun Pohjanmaalle, ja mikä muu se voisi olla kuin kauan jonossa ollut Kalajoki? Alkuun sukista näytti tulevan liian väljät, lanka kun on hivenen ohjelankaa paksumpaa, mutta pingotus teki näistä sopivat. Omat syksyiset sukkani. Voihan kumisaappaissa kulkea joka päivä, kaikissa paikoissa?

Tähänkin pariin 150 g riitti hyvin. Lanka oli pehmoista neuloa, mutta pidin kuitenkin Fjordin tunnusta enemmän. Kuvassa näkyvät valkoiset pilkut ovat langassa olevia nöyhtiä, suurimman osan nypin pois neuloessa.

Ehkä seuraavan sukkaparin maltan neuloa Joulusukkakeräykseen? Siihen taitaa tulla raitoja.

Sirkamat

2011-10-22T15:20:00.000+03:00

Ei mitään tekemistä joulun kanssa, vaikka se sieltä jolkotteleekin. Pienimmäinen on pitkään itkenyt pipareiden perään, joten syysloman viikonloppuna oli hyvä ruveta toimeen. Taikina tehtiin pari päivää aiemmin, ja kyllä tänä vuonna kuulkaa onnistui!

Saimme pipareita kuitenkin pellille asti ja paistetuiksikin! Ihan kaikki taikina ei siis päätynyt massuihin maisteluvaiheessa.

Ja vähän on vielä jäljellä. Vaan ei ehkä kauaa...

Resepti on Anna Bergenströmin Ekstan piparkakut, omilla viritelmillä. Helppo, hyvä taikina ja paitsi munaton, helposti myös maidoton.

Neuleasiaa: ohje on tuloillaan, mutta kuinka saan excel-taulukon ohjeeseen, siis kuvaksiko laitan vai kuinka pdf:ksi? Ole niin ystävällinen ja neuvo!

Lacy Kerchief Scarf

2011-10-17T13:18:00.000+03:00

Lisa Daehlinin malli Lacy Kerchief Scarf tarttui mieleen jo ensinäkemällä vuosia sitten (2005). Puuvillainen jättikokoinen huivi ei kuitenkaan ollut minusta käytännöllinen, ja kesti näin kauan saada oikea lanka ja sopivat muokkaukset tapaamaan sopivankokoisessa lämmittävässä villahuivissa.

2 kerää Rowan Creative Focus Worsted -lankaa metsänvihreänä, kavennettu ainaoikein-osio ja lisäykset/kavennukset joka neljäs kerros, keskellä kyynärän verran suoraa osaa, siinä suurin piirtein tämän huivin muokattu resepti. Ei ihan kaulahuivi, mutta lähellä. Uskon tämän lämmittävän mukavasti kylmillä keleillä.

Mistä erityisesti pidän tässä huivissa? Ainaoikeinneuleen lisäksi pidän tuosta pitsin reunasta. Jos sen olisi osannut pingottaa täysin auki, se liepottaisi noista pienistä nypylöistä upeasti, koska reunan pituus taitaa olla kolminkertainen verrattuna mittaan pari silmukkaa neuleen sisään päin. Mitä minä tein? Kastelin ja nostin telineeseen roikkumaan, ja hyvä on näinkin.

Toisella puolella

2011-10-15T22:37:00.000+03:00

Tämä "lapin lehemä" löytyi toiselta puolelta Suomea, Pohojammaalta, jossa olen syksyn aikana päässyt vierailemaan nyt pari kertaa.

Eka reissu vauhditti Lacy Kerchief Shawlin valmistumista, tosin siitä on vieläkin langat päättelemättä. Toinen reissu antoi vauhtia Kalajoki-sukkien alkuun, eka sukka pääsi pitkälle jalkapohjaan asti ennen liikaa pimeää. Tänään se on valmis ja toinen aluillaan, mutta lienenkö täystorvi, kun katsoin muka sopivaa lankaa ja sukka on kuitenkin löysä löpö. Viking Ville on Ravelryssa luokiteltu worstediksi, eikä ohuemmaksi DK:ksi, kuten ohje vaatii. Sukista tulee saapassukat itselleni, kyllä ne lörpätkin siinä asiansa ajavat.

Yleistä aloituksen vaikeutta helpottaakseni otin mallia jonkun toisen blogista, joka oli ottanut mallia joltain muulta. Keräsin innokkaimmat langat pusseihin, lisäsin pussiin puikot ja ohjeet ja siitä on helppo napata seuraava projekti työn alle. Mutta ei ennen kuin edelliset valmistuvat! Huivi kaipaa lankojen päättelyä, lapaset toista kärkeä ja peukkuja sekä sukka paria. Ei paha!

Blithe, at last

2011-10-12T22:19:00.001+03:00

Valmis vihdoin ja kuvattukin, mikäs sen hauskempaa! Tämä on Blithe, Kim Hargreavesin malli kirjasta Breeze. Ja aivan ehdottomasti kannatti tilata kirjanen yhden mallin takia, olen kovin tyytyväinen.

Neulominen kesti kauan ja oli vaivalloistakin ohjeen tiukan seurailun takia, mutta toivotusti valmistui todellinen käyttöneule. Ei haittaa vaikka kesä on jo ohi, tätä kesäneuletta voi käyttää hyvin pitkien hihojen kanssa. Lanka oli hyvää neuloa, ei liian kovaa, mutta ei se sitten oikein kestä käyttöä. Alkaa jo reunoista nyppääntyä, vaikkei ole pesty vielä montaa kertaa. Kuusi kerää meni, mutta seitsemäs täytyi aloittaa kauluksen viimeisille riveille.

Blithe
2 ja 2,5 mm puikot
Cheval Blanc Ambre 6,2 kerää (70% bambua, 30% puuvillaa)
napit Napista ja Nauhasta

Etanavauhtia

2011-10-09T15:54:00.001+03:00

Lauantai on slowantai. Etanapullat lepopäivien kunniaksi. Paistovalmiit pullat ja kaurapiparitaikina pakastealtaasta, tällä kertaa leivottiin helpommin.

Posti toi ystävän kanssa tilattuja ihanuuksia. Takimmainen jäi minulle ja odottaa vielä lähempää tutustumista. Zitronin sukkalankaa

Spinning Marthan värjäämänä, sävyssä Fröschlein im Moos (täysin vahvistamaton ja omapäinen käännös: sammakkoiset sammalessa). Toiset ovat merinoa ja bambusekoitetta, sukkalankoja molemmat. Tilaus ja toimitus sujuivat nopeasti ja joustavasti, ilman luottokorttia. Voin suositella!

Täytyi näpätä äkkiä kuva Thorpesta, joka valmistui jo aiemmin ja on nyt käynyt tavallisen ohjelman läpi pesukoneessa. Ei kutistunut pipo lapsenkokoiseksi, mutta pohojalaistuneelle isosiskolle lähtee päänlämmikkeeksi. Paketti odottaa jo pakattuna postiin viemistä ja mukana on pienten sisarusten tärkeät kirjeet.

Sininen lanka on Alfaa ja pinkki huovutusvillaa, ja vähän huopuneena pinta vaikuttaa todella lämpimältä.

Muita neuleita valmistuu, kai etanavauhtia, tai ainakin kuvaukset etenevät hitaasti. Joululahjoja on jo puikoilla!

Joulusukat tulee taas!

2011-09-23T08:00:00.000+03:00

Mikäs se taas olikaan? Lue täältä: joulusukat.blogspot.com.

Tänä vuonna tempaistaan paitsi paikallisesti, myös vähän laajemminkin. Jos siis suollat sukkaa yli oman tarpeen tai muuten haluat mukaan, kurkkaa lisätiedot sukkablogista. Mutta huomaa, että tänä vuonna sukkien lisäksi kerätään lahjoitettavaksi myös käsineitä ja päähineitä!

Salaattikauden päätyttyä, muusikautta odotellessa

2011-09-22T21:35:00.003+03:00

...voisi olla vaikka leipäkausi.

Kasvimaan sato alkaa olla varastossa ja syötynä ja selvät suosikit muistissa, jotta ensi keväänä osaa kylvää taas niitä.

Meillä kasvaisi ainakin pensaspapuja, salaattisekoitusta ja pinaattia. Kaupasta ei saa tai mitään sinnepäinkään. Ainakaan edullisesti.

Yrttipenkkiin valitsisin jonkin uudenkin maisteltavan, mutta timjami, joka tänä vuonna puuttui, sinne tarvitaan. Uusimmat tuttavuudet rakuuna ja rosmariini pääsevät vakiotuotteiksi, oreganon ja ruohosipulin rinnalle.

Punajuuri ja peruna kasvavat helposti, tänä vuonna eka kertaa porkkana antoi syötävää. Sipulisekoitus oli upea juttu, samoin valkosipuli, vaikka pieniä vain tulikin. Herneitä voisi olla tuoreeltaan napsittavaksi ja vähän keittoon ja pastakastikkeeseenkin.

Ruusupavut odottavat vielä perkaajaa, ennakkoluulot olisi ensin karistettava. Retiisejä voisi laittaa vain pikkuisen kerrallaan, niin eivät jäisi jänisravintolaksi. Kesäkurpitsa kasvaa miten kasvaa, ja mikähän siinä on, ettei siitä suurta herkkua tule vähällä eikä paljolla syömisellä?

Mitä sinä kasvattaisit ensi kesänä?

Leipä on Bergenströmien Talvitunnelmia-kirjasta Vanhanajan limppu, ilman leipämausteita. Suosikkiresepti, kiehuva vesi huolettomasti ruisjauhojen päälle ja siitä vain leipomaan oikeasti hyvää leipää.

Kuvan räiskettä

2011-09-15T21:57:00.000+03:00

Nopeasti räpsin kuvia näistä pitkään pyörineistä neuleista, jotta saan blogiinkin etenemisen tunnun.

Fabelista oranssit sukat isommalle lapsellekin, koko n. 35. Perusjuttu paitsi ribissä vähän vaihtelua mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Tätä pinkkiä lahjaneuletta olen jo pyörittänyt kauan. Viime tapaamisessa tämä oli alkuvaiheissaan ja edennyt mukavasti iltaneulomisina. Arvaatte varmaan, että pinkki yllätys saa muotonsa vasta pingotuksessa, voisi sanoa sen olevan tälle mallille ehdoton edellytys.

Iski innostus kokeilla virolaisia perinnejuttuja, roositud-neuletta sukkiin. Mutta uskon kyllä ensi kerralla, että kuviolangan tulisi olla paksumpaa kuin sukkalangan. En tykännyt taustan näkymisestä läpi, joten purin tämän ja katsotaan, milloin innostun uudestaan. Ohje löytyy Nancy Bushin Knitting in Estonia -kirjasta.

Tämä on uutta puikoilla, joululahjaa jo ajatellen. Ette vielä taida arvata, mitä tästä syntyy?

Tämä pipo on ollut kauan mielessä, Thorpe. Langanvaihtotapaamisessa sain kivoja lankoja käteeni, upeanväristä Alfaa ja pinkkiä Onlinen villaa, joista yhdessä tuli räimeä hattu. Hyvä malli ja lämmittäisi vaan kun on iso. Taidan laittaa pesukoneeseen pyörimään, ei se haittaa, jos tulee lasten kokoa, koska en todellakaan ole pinkin ihminen.

Viimeiseksi parasta. Viime tapaamisessa käteeni iskettiin Rowanin uutta Creative Focus Worstedia (tai jotain sinne päin) ja markkinointi oli tehokasta, kahdesta saapuneesta upeasta väristä kävin seuraavalla viikolla ostamassa vihreää ja aloitin kauan kauan listalla olleen Lacy Kerchief Scarfin. Hyvää neulottavaa, sekä lanka että ohje.

Norie-myssy

2011-09-05T06:00:00.000+03:00

Uutuudenviehätystä tätä pipoa neuloessa oli sekä langan että ohjeen kohdalla. Sain kokeiltavaksi uutta villaista colourspun-lankaa, josta halusin heti kokeilla syys- tai paremminkin talvipipoja. Lanka on paksua, villaista, melko kivaa neuloa ja värit, vaikkakin jotenkin raidoittuvat, ovat kauniita ja luonnollisia. Mohairlisäkään ei tässä tunnu pahalta, uskon, ettei tämä pahasti kutita päässä.

Pipo näytti valmiina kappaleena vähän epäilyttävältä, lähinnä muistuttaen rastamyssyä. Päässä ei taida näyttää niin pahalta, mutta saa sitten nähdä, kuinka käytön kanssa on. Tämä lanka ei ole niin laskeutuvaa kuin alkuperäinen ohjeeseen kirjoitettu on. Mutta tässä ainakin olisi pipo, johon mahtuisi pääni lisäksi vaikka tukka nutturalla! Yleensä minulla on se ongelma, että kaikki hatut ovat liian pieniä. Ikisuosikki hatuissani onkin ollut kaupasta miesten urheiluvalikoimasta ostettu ohuenohuesta merinolangasta koneella neulottu scandi-kirjoneulepipo, sen lämpimyyden voittajaa ei ole vielä tullut vastaan. Viimetalvinen palmikkopipo Patonsin villalangasta on sille kyllä hyvä ja kauniimpi haastaja. Mahtaako tämä uusin tulokas täydentää trion ja pitää korvat lämpimänä kylmimmälläkin kelillä, se selvinnee kohtapuoliin.

Norie by Gudrun Johnston kirjasta Shetland Trader
toista kerää Rowan colourspun -lankaa ruskean sävyissä
puikot 3,5 mm

Suoraa sukkaa

2011-08-26T18:13:00.000+03:00

Lankavaihtotapaamisesta minulle kotiutui Lellulta pari kerää lankaa ja huomasin neulovani näistä oransseista Fabeleista sukkia supervauhtia. Tähän pariin ei mennyt kerääkään, mutta toinen, vähän isompi pari on tulossa. Fabel on uusi tuttavuus, ja ihan kivalta, tasaiselta sukkalangalta tuntuu. Vähän paksumpana neuloutuu nopeammin ja sehän vain sopii, kun lasten neuleet tulevat suoraan puikoilta tarpeeseen ja käyttöön.

3 o, 3 n -resorisukat, koko n. 27
Regia Fabel, käsittämättömän pieni määrä, puikoilla 2,5 mm

Tarjottavaa

2011-08-21T21:35:00.000+03:00

Lauantaina meillä kävi neulojia kylässä. Päivä oli mukava, sai katsella uusia kirjoja ja neulomisintoa löytyi. Juttua riitti useasta aiheesta, ja siitä pidän erityisesti tapaamisissa, aina kuulee jotain ihan uutta ja kiinnostavaa!

Neulojia on moneen lähtöön, myös ruokavalioiltaan. Leipomisia miettiessä päädyin tällä kertaa kokeilemaan muokattua muffiniohjetta. Tämä on munaton, maidoton, vähärasvainen ja käy siis monelle: muna-allergikoille, vegaaneille, laktoosittomille, vähälaktoosisille, (ehkä jopa!) painontarkkailijoille jne. Ja resepti on neulekontekstissa, sillä alkuperäinen on julkaistu Kate Jacobsin Lankakaupan tyttö -kirjassa.

Näin tein lauantaina:
12 muffinia

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Mittaa kulhoon 4 dl vehnäjauhoa, 1 tl leivinjauhetta ja ½ tl ruokasoodaa. Soseuta haarukalla 2 banaania, lisää sose kulhoon. Lisää kanelia teelusikallisen verran ja halutessasi ripaus suolaa. Seuraavaksi ½ dl öljyä, 3/4 dl tummaa siirappia ja 1-1½ dl sokeria. Sekoita kaikki tasaiseksi ja lisää ½-1 dl (mustaherukka)mehua, jos taikina on liian paksua sekoittuakseen helposti.
Kauho taikina muffinivuokiin ja pilko päälle yksi persikka. Ripottele päälle kanelia ja valuta hieman siirappia. Paista keskitasossa 20 -25 minuuttia.

banaanisoseen tilalla voi käyttää yhtä hyvin kurpitsa- tai omenasosetta
sokerin määrää voit helposti vähentää, joko siirapista tai sokerista
kanelin sijaan voi laittaa jotain muuta maustetta tai maustesekoitusta
laimennetun herukkamehun tilalle käy vaikka hedelmä- tai tuoremehu
pintakoristelun sijaan taikinaan voi sekoittaa pilkottuja hedelmiä, marjoja tai pähkinöitä
kuitulisän saa vaihtamalla osan vehnäjauhoista vaikka ruisjauhoihin tai -leseeseen

Hyviä tapaamisia neuleiden äärellä!

Outoja kukkia

2011-08-18T19:05:00.000+03:00

Viime kesänä kukkien kukinta loppui liian varhain ja tänä vuonna sitä pidentääkseni istuttelin siemeniä ja sipuleita.

Liljan nuppuja on auennut ja kukat ovat kauniimpia kuin odotinkaan.

Myöhäiset gladiolukset ehtivät ehkä kukkia, ellei vesisade ole kaatanut niitä pahasti.

Nämä ovat varmaankin siemenpusseista, joita heittelin penkkiin. Ei hajuakaan, onko tässä nyt sitten mökinihmekukka vai silkkikukka vai jokin niistä muista helpoiksi ja upeiksi mainituista.

Samat sanat kuin edellä, mutta täytyy vielä ihmetellä, että tässäkö se nyt on, eikö kukinto ole tätä kummempi, koska varmasti terälehdet eivät ehtineet tippua näkemättäni.

Nämä kaunokaiset kotiutuivat tiistain neuletapaamisesta TiiQ:n luota. Vaihdoimme ja kauppasimme lankaa, ja sukka- (Fabel), huivi- (Vilpoisa Villa) ja pipoaineksen (Alfa) lisäksi näette ekan Utunani, tuon sinisen. Ohje on sille vielä hakusessa, mutta pian näitä pitäisi neulomaan päästä!

Ja Heini oli neulonut jo ekat sukat Joulusukat 2011 -keräykseen! Keräyksestä lisää vähän myöhemmin.

Vaihtelua viikonloppuna

2011-08-14T22:39:00.002+03:00

Sadonkorjuun lisäksi viikonloppuun kuului myös neulomista (ei kuvia) ja jotain aivan muuta.

Ensikosketukseni armeijaan, varmaankin. Olen kyllä joskus ollut Santahaminassa kurssilla. Mutta vaikka yleensä en julkaise perheen kuvia, voin teille huoletta kertoa, että tuolla on omakin poikamme. Ihan tuossa, katsokaa tarkkaan. Tilaisuus oli sotilasvalan antaminen ja hienoa seurattavaa oli. Ja nuorin tytär tahtoo nyt "armeiliaan soittajaksi". Ja samalla hän oppi erottamaan potilaan sotilaasta. Paitsi jos potilas on sotilas. (Ja tytär, siis 3 v., taitaa olla nykyaikainen; hänen mielestään ne eivät ole potilaita vaan asiakkaita. Ja sotilaat muuten ampuvat ja syövät, ja juovat mehua. Eivät tee muuta. Niin tyttö kertoi.)

Sipulisato oli korjattu jo aiemmin, nyt tuli mustaherukkaa ämpärikaupalla, odottamaan mehunkeittoa. Punajuuret näyttävät valmiilta ja herneenpalot littanoilta. Kesäkurpitsaa on pari kappaletta kypsymässä, pitäisiköhän niiden elo varmistella pukemalla ne villasukkiin?

Matkatessa neuleet etenivät kivasti, Norie-pipo uudesta kokeiltavasta, Rowanin Colourspunista, on pian kavennuksissa ja Blithe kaulusta vailla, kun lanka loppui. Seuraavaksi sukattaisi, mutta tytär olisi vailla punaisia neuleita ja poika ihan oikeita käyttöneuleita, puseroa ja sukkia.

Nääs nääs

2011-08-13T22:05:00.000+03:00

Nämä sukat näette vain paketissa, niillä oli nimittäin kiire saajalleen.

Lindsayt by Cookie A., Sock Innovation -kirjasta. Lankana Malabrigo Sock, Tiziano Red -värisenä. 2,25 mm puupuikoilla neulotut. Ja ihanat tuli!

Sukkien saaja, nuori ihminen, jossa on sitä jotain, lähti elämässään eteenpäin ja pois Kuopiosta. Tulevassa kaupungissaan on onneksi jotain yhtäläistä edelliseen kaupunkiin, on nimittäin näkötorni, josta katsoen näkyy järviä ja metsää. Nääsville, pidä häntä hyvin!

Ei neulekuvia

2011-08-07T10:38:00.002+03:00

Tässä postauksessa ei ole neulekuvia, mutta iloksenne, tai ainakin omaksi ilokseni, voin kertoa, että Lindsay-sukat ovat valmiit ja lähes kuivatkin viimeistelyn jäljiltä. Myös Blithe on edistynyt, enimmäkseen muutaman pidemmän automatkan ansiosta, ja on nyt takaniskassa menossa. Viimeinen kerä lankaa aloitettu!

Tänä kesänä en ennättänyt värjäämään lankaa, jostain syystä suurin palo on hukassa. Töissä ollessa aikaa ei tietenkään ole niin helposti pitkäkestoiseen kasvivärjäykseen. Minulla on kerättynä ja kuivattuna iso määrä hopeapajun kuorta, mutta olen ajatellut, että niitä pitäisi vielä hieman siistiä kuorimaraudan jäljiltä, ja puukolla veistely ottaa niin kovin käsiin, joten se on jäänyt. Haaveilin myös etsiväni vanhasta talosta hellanlevyn, puuhellan valurautaisen tason, jonka olisin voinut viritellä lecaharkkojen tai tiilien päälle hieman tehokkaammaksi ja kestävämmäksi tulisijaksi kuin nykyisen makkaranpaistoritilän. Yllä näette, ettei tästä tullut mitään. Savupiippu on sortunut lieden päälle, mutta kyllä hella on ollut aika entinen jo ennen sitä. Vaalea ruostelevy on hellan etulevyä ja siinä on vielä pala hellanlevyä kiinni, mutta se on ruostunut ja hajonnut palasiksi. Uuninluukku löytyi jo aiemmin, mutta sekin on ruostunut kehyksiinsä kiinni. Sadassa vuodessa on talo ehtinyt hajota lähes alkutekijöihinsä, aika uskomatonta. Onneksi tarinoita on säästynyt ja olemme saaneet niitä kuulla.

Vanhan talon vieressä pukkaa uutta oikein mukavalla innolla. Pensaspavut ovat tuottaneet kourallisen palkoja, salaattia on parilta metriltä kannettu ämpäritolkulla ja perunat ovat kestäneet kuivuutta ja kuumuutta uskomattoman hyvin.

Muutkin kasvit jaksavat kivasti, mutta nyt jännitetään, ehtivätkö kesäkurpitsan nuput muuttua kurpitsoiksi ja herneen nuput paloiksi.

Neljäs vuosi meidän tonkimistamme menossa tällä palstalla ja vielä vain nousee uusia vanhoja kasveja! Kurjenpolvi ei jaksanut kukkia viime vuonna, mutta nyt näyttäytyi.

Samoin lilja lupailee kurkata nykymenoa. Unikoitakin nousi kukkimaan tänä kesänä.

Kotiparvekkeella pavut eivät jaksa pienessä laatikossa innostua viheriöimään. Mutta kourallinen pensaspapuja saatu tästäkin loodasta.

Maaseudun rauhassa on paljon mukavampi kasvaa. Ruusupapu on parimetrinen ja kiipeää yläpuolellaan kasvaviin koivunoksiin.

Vanhasta talosta löysin ikkunanpokat. Hienot ja ehyet ensitarkastelulla, mutta nostaessa huomasin, että alapienat olivat lahonneet irti. Kukahan keksisi näille käyttöä?

Takapakkia

2011-07-07T23:16:00.000+03:00

Sukka oli menossa kantapäässä, kun aloin ihmettelemään liian suurta silmukkamäärää. Etsimään sitten apua Ravelrystä ja löytyihän sitä. Olin päivittänyt Sock Innovationin virheet netistä jo aiemmin, mutta sinne oli tullut myöhemmin lisää korjauksia, ja erinomaisen tärkeän rivin puuttuminen tuplasi varren lisäykset. Sukka on purettu ja uutta tulossa, taas kolmen mallikerran verran tehtynä. Mutta nyt onkin vähemmän silmukoita, joten edistymisen on oltava nopeampaa, eikös.

Heinänteon aikaan

2011-07-05T20:58:00.001+03:00

Ruusut kukkivat, ja tänä vuonna on todella paljon kukkia! Ja saniaisia ihasteltavaksenne:

Neuleasioissa kesäneule tarkoittaa neuletta, jonka valmistuminen vie koko kesän.
Neulon Kim Hargreavesin Blitheä, kaunista toppia kauniista langasta, Ambresta, joka on bambun ja puuvillan sekoitetta, laadukas, hyvä lanka. Valmista tulee hipihiljaa, ohje on tarkka ja huolella luettava.
Ohjeen toppiin tilasin Englannista asti, suunnittelijan nettisivujen kautta. Posti toi kirjan todella nopeasti, kauniissa paketissa ja maksu hoitui asiallisesti. Minulla on tapana säilyttää keskeneräistä neuletta ja ohjetta neulekorissa, ja usein ohjeen ollessa kirjasta, neule on kirjan välissä ohjesivun kohdalla. Huono käytäntö ainakin tässä tapauksessa, sivut ovat nimittäin alkaneet jo irtoilla.

Toistakin neuletta olen aloitellut. Joskus aina aukeaa tilaisuus neuloa jotain ihanaa jollekulle ihanalle. Nyt on puikoilla Cookien Lindsay-sukat Malabrigon sukkalangasta. Ensimmäinen kerta, kun tätä lankaa on puikoilla, ja ymmärrän, miksi tämä on niin suosittua. Lanka on tasaista, napakkakierteistä, pinta ei ole pörröistä mutta tuntu ei kuitenkaan ole aivan puuvillaista (verrattuna neulomaani Wollmeiseen), väri on upeaa (käytössä Tiziano red) semisolidia eli lähes tasaväristä. Pidän kolmen mallikerran syvällä rintaäänellä! Lindsayita olen katsellut ja aikonut neuloa jo kauan, nyt löytyi sopiva saaja, just oikea malli ja lanka, kaikki sopivat mielestäni yhteen. Ainaoikeinneuleen virkistävä käyttö sukissa kiinnostaa ja mallikerta on todella yllättävän yksinkertainen. Ainoa sivuoire Cookien Sock Innovation -kirjan käytöstä on se, että haluaisin nyt sen paremman ja cookiemman kirjan, knit.sock.loven. Tämän parin neulomiseen on aikaa viitisen viikkoa, joten eiköhän tästä selvitä ilman öisiä neulemaratoneja. Ehtii sen kesäneuleen ensi kesäksikin.

P.S. Mieltäni ilahdutti, kun hain Firefoxiin uutta Personaa ja löysin Twist Collectiven julkaisemista sopivan. Hain myös uuden näytön taustakuvan, KnitPicksin kauniita puupuikkoja.

Green green grass

2011-06-20T06:53:00.001+03:00

Luonnon kauneutta näinä kesäisinä päivinä riittää. Näppäilin muutamia kuvia.

Pikkukärhö löytyi nurkalta, ison kärhön olin aiemmin siirrossa menettänyt.

Risukasan elämää.

Korkeat raparperin kukat.

Kauan odotetut syreenin kukat, tässä vielä nupullaan.

Tämän kesän uusi löytö, unikkoja upeine nuppuineen.

Tulikellukat innostuivat kukkimaan jakamisen jälkeen.

Vihreää ja kaunista, jos ei ehkä niin luonnollista. Salaatinvärisestä Malabrigon Lacesta Laar-takki Gudrun Johnstonin Shetland Trader -kirjasta. Jotakin aivan upeaa, vaikka kuvia ei tämän parempia nyt olekaan. Olen neulonut prima donnan, jota ei trikoopuseron kanssa kuvatakaan! Neuletapaamisessa yritin tätä, mutta takki ei istu toisen paidan päälle, täytyy yrittää ottaa vähän fiinimpiä kuvia vielä. Ohjeessa riitti teknistä haastavuutta, vaikkakaan ei se vaikea ollut. Monia uusia juttuja opin, ja sain ne vielä onnistumaankin. Olen tyytyväinen. Lankaan samoin, keveää ja pehmeää, kunhan maltilla käyttelen ja erityisellä varovaisuudella tarvittaessa pesen. Takkiin kului noin 2,5 vyyhteä eli 125 grammaa lankaa.

Minne vanhat neuleet menevät?

2011-06-07T21:42:00.000+03:00

Ne vanhat villaneuleet, jotka ovat käyneet käyttökelvottomiksi mutta sisältävät sopivan kokoisen tasaisen alueen, ovat tässä: osa on itsetekemiä, osa ostoneuleita.

Kasasta löytyy monia muistoja; puhelu Ameriikoista, ensimmäisten raitalankojen innostus, kuinka haastavaa ja epävarmaa omien ohjeiden muokkaaminen alkuaikoina oli, vankilavillaa, se takki, joka ainoana hädin tuskin yletti kiinni odotusaikana, kuinka jännittäviä neulojatovereiden paketit olivat...

Tarkasti sommiteltuna näistä vanutetuista paloista tulee mainio lämmittävä peitto. Pikkuhiljaa. Hyvin pikkuhiljaa.

Missä sinun vanhat neuleesi ovat?

Ensimmäiset kukat

2011-05-29T12:48:00.000+03:00

...aikaansaavat suurta kiinnostusta.

Kevätjuhla kolkuttelee jo ovella, Laar-takista on ensimmäinen nappilista menossa, melko hyvältä näyttää, että saan takin päälleni juhlaan. Eilen tuntui jo siltä, että lähden takilla, jossa on vain toinen hiha.

Koulujenloppuviikonloppuun onkin sitten vain viikko, ja nyt mieleen juolahti, josko sittenkin yrittäisi neuloa pikaisen pitsihuivin lapsen opettajalle. Lankaa ei kyllä ole kotona, joten ehkä jäljelle jäävät kolme käytännön neulepäivää pudottavat minut realiteetteihin.

Aiheen vaihdos?

2011-05-26T07:12:00.000+03:00

Tämä blogi olisi paljon useammin päivittyvä, jos vaihtaisin leivontablogiksi. Termi huolisukka on tuttu, mutta täällä neulomisen sijaan päädytään usein ressileivontaan, ja ilmankin stressiä uunista valmistuu leipiä, sämpylöitä, skonsseja, voisarvia tai joitain muita leivonnaisia. Alla tulossa appelsiinikakkua. (En muuten suosittele korvaamaan ohjeen kermaa appelsiinin mehulla.)

Näittekö te jo sateenkaaren? Eilen taas näkyi ja tämän vuoden sateenkaarisaldo on jo korkea.

Hyvää kesää, toukokuu on jo aivan lopuillaan!

Yksittäisiä kappaleita

2011-05-15T18:49:00.000+03:00

Paperia on pyöritelty ja ties vaikka mitä muuta kevään touhuja tehty sitten viime postauksen.

Yksi valmistunut neulekin on!

Lace Top, suunnittelija Sarah Dallas, kirjasta Scottish Highland Knits

Lankana Regia Extra Twist Merino Color, menekki vajaat neljä kerää

Puikot olivat 3 ja 3,5 mm, mutta käsiala oli löysä. Emma huudahti tapaamisessa aivan oikeutetusti, että näyttää neulotun 5-millisillä. Ennen kastelua neule oli aivan istuva, mutta nyt siinä on toivottua väljyyttä, jopa aavistus liikaakin venymisvaraa.

Kuva ei ole kovin hyvä, aivan noin pahasti mallineule ei huku kirjavaan lankaan. Olen tosi tyytyväinen, ettei lanka lähtenyt neuloutumaan sukiksi, tuskin olisin muulla langalla saanut hauskempaa toppia. Toisekseen lanka on pehmeää, ja toppi on alkanut jo nyppyyntyä lantiolta sivuilta (on ollut jo kevyessä käytössä varmaan kuukauden). Neulottaessa ihana, pehmeä, kestävä ja tasainen lanka, mutta saattaisi todella nyppyyntyä sukkakäytössä.

Ohje on klassikko, hyvä neuloa ja malliltaan hyvä.

Mitä on odotettavissa? Laar-takki on takaniskassa menossa, tavoite on saada se valmiiksi kevätjuhlaan, mutta paineita en siitä suostu ottamaan. Jossain vaiheessa sekin valmistuu. Tänä vuonna sen sijaan ei nähdä neuletta lapsen opettajalle, ei tädille (päivät menivät jo) eikä todennäköisesti kesällä synttäreitään viettävälle kummitytöllekään. Ei myöskään merimiessukkia, ja tuskin enää sytomyssyjäkään. Jotain muuta sitten, vinkkejä vastaan otetaan!

Silmukka silmukalta

2011-04-19T21:56:00.002+03:00

Kamera on vihdoin palannut huollosta, joten teoriassa kuvat ovat mahdollisia.

Tällä hetkellä neulon Laar-takkia (kiva, kun Rav-ohjesivut ovat nyt kaikille nähtävissä!) Malabrigo Lace Lettucesta, ja helppo osuus on meneillään, sileää neuletta kainaloihin saakka. Kolmasosa tästä osasta neulottu ja silmukka kerrallaan mennään. Kolme ja puoli sataa silmukkaa kerroksellaan, mutta kun joskus valmistuu, valmistuupahan koko takki kerralla. (Kuvaa otettaessa vain pari senttiä enää puuttuu helmasta, jei. Yksi vyyhti riitti näin pitkälle.)

Arkilapaset pojalle syntyivät parissa illassa jämälangoista. Harmaat, tavalliset, tarpeelliset.

Eka sytomyssy ikinä, TiiQ:n Urbaani turbaani on odotellut kuvaamista KAUAN. Ja jos joskus vielä ennätän neuletapaamiseen, päässee tämä myssy käyttöönkin. KYS on saanut sytomyssyjä ainakin paitsi meiltä Kuopion seudun neuletapaajilta ja Kalakukko-neulojilta (Rav-ryhmä), ilmeisesti myös Iisalmen suunnasta syöpäyhdistyksen kautta. Mahtavaa, että voi osallistua hyvän tekemiseen neulomalla!

Lanka: Rico Design Baby Lolly-Pop DK, toista kerää.

Ohje: Urbaani turbaani blogissa Käsistä karannut

Kiva neuloa ja valmis hattu on käännettävä ja sopii monenkokoiseen päähän. Jees!

Muita töitä ja sen kaltaisia:

Toppi Scottish Highland Knits -kirjasta, lanka Regian merinosekoitesukkalanka. Kivaa neuloa!

Jämäkangaspalasta kukkanen, käyttöä ja viimeistelyä vailla. Ja alla parsitut sukat, lankojen katkaisua vailla. (Cookien Cauchyt, Regian Jazzista.)

Ja oikein hyvää pääsiäistä kaikille!

I got nothing

2011-04-01T19:59:00.000+03:00

Joo, minulla ei ole mitään esiteltävää. Monta pientä yritystä ja keskeneräisiä töitä, isoin osa huopuneista neuleista tuunattavia. Yksi keskeneräinen neule, josta loppui lanka enkä tunnu ehtivän kauppaan ajoissa ostamaan sitä lisää (pelkään, ettei sitä enää ole enkä osaa päättää, millä värillä korvaisin sen) ja yksi aloittamista odottava neule.

Viimeisimmät neulomishetket olen kerinyt lankaa (Malabrigo Lace) tuota tulevaa neuletta varten, ja sitten jo ihan aikani kuluksi kerin muitakin. Aion neuloa Gudrun Johnstonin Laar-takin, ohje on sohvan kulmalla valmiina, mutta puikot ovat tuossa keskeneräisessä kiinni. Niin, minulla on vain sukkapaksuisia enemmät kuin yhdet pyöröpuikot, ja vaikka tässä käytetään pitsilankaa, puikot ovat yli kolmemillisiä. Ohje on hyvin tarkka ja eri mallineuleille ja puikoille on tiheysvaatimukset. Mallitilkun aloittamiseen on korkea kynnys, tästä täytyisi tulla käyttökelpoinen neule! Jokohan huomenna selätän tämän aloitusvitkuttelun ja pääsen neulomaan sileää sileän perään sileän pehmeällä langalla? Paitsi lankaa oli Napissa ja Nauhassa vain kolme vyyhteä, ja se saattaa juuri ja juuri olla riittämättä. Kaikin puolin jännittävä projekti tulossa.

Poistin tuolta aiemman postauksen, palmikkopipon ohjeen. Olin sitä varten opetellut piirtämään kaavioita Excelillä, ja halusin vielä muokata mallikerran omaansa ja kavennukset omaan kaavioonsa. Ja sitten korvasin koko pipon kaavion pelkän mallikerran kaaviolla eikä minulla ollut bäk appia tiedostosta, joten siellä se on, taivaan tuulissa, sen pipon ohje. Vain palmikkomallikerta on tallella. Pahoittelen aiheuttamaani vaivaa.
Mää olenkin aina tykännyt, että siinä laulussa on sitä jotain. "When it rains, it really pours."

Railway Blues -sukat, Railway Blues Socks

2011-03-13T07:27:00.001+02:00

Vanhat esikuvasukat ja ohjeen mukaiset uudet rinnakkain

Tarvitset n. 100 g ohuehkoa sukkalankaa, tässä Kujeen Jekkua. Puikot sopivan tiheyden saamiseksi, tässä 2,5 mm.

Luo 60 s, neulo 1 o, 1 n -resoria 2 cm suljettuna neuleena.

Jatka 17 cm 2 krs:n mallineuletta:
1. krs: Neulo oikein.
2. krs: 1 o, 1 n, toista koko krs.
Työn koko pituus on nyt 19 cm.

Neulo 30 s:lla kantalappu mallineuleella, 30 krs. Tee walesilainen kantapää. Tässä ohjetta on otettu Nancy Bushin Knitting Vintage Socks -kirjasta, mutta neulottu ilman keskis:aa, 30 s:lla. Myös Rib and Cable Socks -ohjeessa (Interweave Knits syksy 2005) on sama kantapää. Myös Ullassa Tuulian sukkaekstrassa on ohje walesilaiseen kantapäähän.

Jatka niin kuin sukassa tavallisestikin, pyri suljettuun neuleeseen ja poimi kantalapun sivuista 15 s + "siisteyssilmukat" eli jalkapöydän silmukoiden reunoilta mahdollisesti tarvittavat silmukat, ettei niihin kohtiin synny reikiä. Neulo kaikilla silmukoilla, muilla sileää oikeaa mutta jalkapöydän silmukoilla jatka mallineuletta. Kavenna, kuten tavallista, kiiloissa 1 s joka toinen krs (siis 2 s / krs jt krs), kunnes jäljellä on 60 s. Jatka neulomista, kunnes sukan pituus on n. 7,5 cm vähemmän kuin jalan pituus ja tee kolmen sakaran tähtikärki eli Star Toe of Three Points. Ohje löytyy samaisista Bushin ohjeista kuin kantapäänkin ohje. Myös Ullan sukkaekstrassa on ohje tähtikärjelle.

Neulo kaksi (lähes) samanlaista ja koeta päättää, kumpi puoli sukista tänään on oikea puoli!

Ohje auennee helposti sukkia neuloneelle, kysy toki, ja kommentoi, jos jotain epäselvää on. Jos kantapää tai kärki tuottaa hankaluuksia, nehän voi aina korvata jollain toisella!

Kuvassa näkyy 2006 neulomani sukat, joista otin näihin sukkiin mallia. Vanhatkin ovat yhä käytössä, vain jonkin verran nyppyyntyneinä.

In English,

this is a torso of a pattern, but knitters with sock knitting experience will manage, I'm sure.

You'll need 100 g of light sock yarn, here Jekku by Kuje and needles of your choice for appropriate tension, here 2,5 mm.

Cast on 60 sts. Knit in k1, p1 rib in the round for 2 cm.

Continue in pattern for 17 cm:

Rnd 1: Knit.

Rnd 2: k1, p1, repeat all round.

Work measures 19 cm now.

Make a heel flap with 30 sts, in pattern for 30 rows. Knit a Welsh heel with 30 sts. I knit it like the one in Nancy Bush's Knitting Vintage Socks but with without the center st. Also Rib and Cable Socks pattern has that one (Interweave Knits Fall 2005).

Continue as sock is regularly knit, aiming for knitting in the round and pick up and knit 15 sts and some gap-preventing sts if needed from each side of heel flap. Knit the other sts but keep the instep sts in pattern. Decrease, as usual, 1 st in each gusset every other round (=total of 2 sts decreased every other round) till you have 60 sts left. Knit until sock is 7,5 cm shorter than foot and knit a Star Toe of Three Points. Sources for instructions are the same as for the heel.

Make two (almost) similar socks and decide, which side is the outside today!

Please ask and comment, if questions arise. If you don't like the heel or toe or they're difficult for you, you can always switch them to another type!

Aurora B.

2011-03-10T19:02:00.002+02:00

Nyt on uusi Ulla ulkona ja saatte nähdä kuvat ohjeestani sieltä ja yhden extrankin.

Tässä ovat minun parhaat lapaseni, mahtavan mieleisissä väreissä ja käyttöominaisuuksiltaan huippuluokkaa. Talven kovimmat pakkaset pärjäsin näillä lapasilla, kun sisällä oli viskoosi-villasekoitteiset ohuet luirut. Kädenselän kuvio antaa lämpöä, mutta kämmenpuolella säilyy taipuisuus ja näppäryys käsitellä lukkoja ja nenäliinoja jne. Kyllä klassikoissa on aina perustellut yksityiskohdat, ne huomaa viimeistään käytössä. Näiden lapasten esikuvana on perinteiset Inarinkintaat, minun ohjeeni on paksulle langalle ja kuvio on pelkistetty ja yksinkertaistettu ja värejä on vähemmän.

Oikeasti tein ensin nämä kummityttöni lapaset, joihin idea tuli piparminttutangosta, siitä pinkistä ja valkoisesta karkkikepistä. Kujeen sponsoroima pinkki olikin tosi pinkkiä (sävyn nimi That's Pink), mutta kesyyntyi hyvin valkoisen ja ruusunpunaisen kanssa.

Aluksi minulla oli perinteinen niksi, suora puikko, jossa pikkukerät kääntyivät nätisti lankojen sotkuuntumatta, mutta keltaisiin lapasiin kiinnitin langat ennen ja jälkeen kuvioraidan tasaisuuden lisäämiseksi, ja siinä suorasta puikosta ei ollut apua.

Lankana on Patonsin Classic Wool, mitä mainioin täysvillalanka, joka on kestänyt hyvin käyttöä, on hyvä neuloa ja ihoystävällinen ja saatavana mahtavissa väreissä. Ja kolmesta kerästä saat kuudet parit Aurora B:itä! Kiitos Kujeelle langan tarjoamisesta, mitä parhainta palvelua ja kohtelua olen saanut nauttia!

Toivon sinulle hyviä hetkiä lapasten parissa, oletpa tarttumassa uuteen isoon haasteeseen tai neuloa huitaiset nämä lapaset päivässä, parissa.

Kääntyy kevääksi

2011-03-03T09:12:00.000+02:00

Keli näyttää kääntyvän vääjäämättä kevääseen, yhdessä päivässä aurinko teki jo isoja muutoksia, joten laitanpa äkkiä nämä talviset kuvat sunnuntain Puijon nousulta, ennen kuin alkavat maistua vaikkapa puulta.

Stadionilla vilisi hiihtäjiä ja ulkoilijoita.

Portaita mahtui mukavasti nousemaan, vaikka luntakin oli riittämiin.

Noustessa näkyi lähelle ja kauas, pupu oli loikkinut hyppyrimäkien välissä, mäkihyppääjät harjoittelivat ja henkeä vetäessä maisemia saattoi ihailla kauas kauas.

Puissa oli mielettömästi lunta ja jäätä, sitä kauneutta ei kyllästy katselemaan, pahoittelen, ettei se juuri kuvista välity.

Out and about

2011-02-27T15:41:00.000+02:00

Tänään kiipesimme Puijolle.

Mikäs sen parempi paikka valmistuneen neuleen esittelyyn, aihekin osuu justiinsa kohdalleen!

Kotiseutulapaset, tai sellaisten proto. Vasemmalla KCH, siis Kuopio City Hall, kuviot molemmin puolin ja mallia otettu nimen mukaisesti kaupungintalosta. Oikealla, vaikea arvata, Puijon torni. Kämmenpuolen kuvio pälkähti päähäni ja olen siihen todella tyytyväinen, niin kuin koko lapaseen. Vastaa hyvin alkuperäistä ideaa, toisin kuin tuo kaupungintalo. Siihen pitäisi olla n. 120 s kerroksella, että saisin sen toteutettua, joten ei lapaseen se mahdu. Tunnistettavia elementtejä kuitenkin on ja ranneresori, joka matkii kaupungintalon kulmia, on hyvä.

2,5 mm puikot
Vaalea lanka Hjertegarn Ciao Trunte,
Tummempi lanka Sandnes Sisu,
molempia vajaa kerä

Siniharmaat sukat

2011-02-22T22:06:00.001+02:00

Jokin aika sitten sain Lankakauppa Kujeesta testattavaksi Jekku-sukkalankaa. Pari valmistuikin pikaisesti, tänään tuli valmista!

Väri oli todella mieleinen (oikeasti kuvia tummempi) ja niin on koko lankakin.

Ennen lankojen päättelyä nappasin pari kuvaa, mutta eivät taida kovin hyvin sukkia selventää. Sukat pääsivät heti neulan irrottua käyttöön, joten selkeämpiä kuvia täytynee odotella, kunnes tapaan sukat seuraavan kerran.

Käyttötesti on siis jo menossa, raportoin täällä sukkien kestosta ja ominaisuuksista lisää myöhemmin.

Railway Blues -sukat (oma malli, Ravelryssä täällä)
Jekku-lanka, 1 vyyhti
2,5 mm pyörö
walesilainen kantapää ja kolmisakarainen tähtikavennus kärjessä

Talven kuvia

2011-02-16T22:21:00.000+02:00

Palmikkokaavion editointia odotellessa talvisia kuvia, osa niiltä talven ainoilta lumiukkopäiviltä ja osa pakkaskeleiltä.

Viikonlopun reissulla sain aloitettua uutta neuletta, Kujeen ihanaisesta testattavasta Jekku-langasta sukkia, jotka olen joskus kauan sitten neulonut. Ohje saattaa muotoutua julkaistavaan muotoonkin.

Aurinko lämmittää jo!

Näillä keleillä on hyvä nauttia järkevästä pukeutumisesta ja neulotuista villavaatteista!

Tosi kurja kuva Jekkusukista, eka on kärkikavennuksissa, mutta jää tältä illalta viimeistelemättä. Ja väri on oikeasti jotain ihan muuta!

Hiihtopipo - Cabled Ski Cap

2011-01-26T12:00:00.004+02:00

Kiireimmät kuvat - the hasty photos

Olen muokannut aiemmin neulomani pipon ohjetta ja nyt testasin omia kaavioitani ja isompaa kokoa. Hyvä hattu, sopiva koko ja toivoa saada kaaviotkin kohdalleen, jos joku teistäkin haluaa hatun neuloa.

Tein reilusti taitetta, jotta korvilla olisi lämmintä. Lanka, Patons Classic Wool, on jo itsessään lämmintä, mutta halusin kunnolla lämpöä!

Täytyy vielä punnita hattu, mutta jos yksi kerä ei riittänyt, ei paljoa toista kerää tähän kumminkaan käytetty.

Yritin temppuilla palmikoita kuviin selkeämmiksi. Hatussa toistuvat kolme mallikertaa, kahden kerroksen helmineule, peruspalmikko ja vinoraidat nypyillä.

Jos siis olet aikeissa neuloa tällaisen, varaa kerä Patons Classic Woolia ja 4,5 mm puikot, tai sellaiset, joilla saat sopivaa tiheyttä, ei löysää, ei liian tiukkaa.

En kyllä tiedä oikeasti, onko tästä hiihtopipoksi. Talvipipo tämä on, ainakin.

Mikä neulomisessa ärsyttää?

2011-01-26T08:00:00.000+02:00

Miia-Rebekka innoitti Altocumulusta ja hän minua: ärsyttävimmät asiat neulomisessa, top 5.

1. Kipu.
Jos on pitkät kynnet, puikko yleensä vähän väliä tökkää todella kipeästi kynnen alle. Pitkäkyntinen ei voi neuloa, en siis ole sellainen.

2. Kipu.
Jos on sormissa ihottumaa, ei kärsi neuloa. Jotkin langat pelkällä läsnäolollaan saavat nahkan irtoamaan käsistä. Tälle neulojalle kelpaa vain käsiystävällinen lanka. Tai sitten on neulottava huolellisesti teipattuna. Käsineet kädessä en ole vielä kokeillut.

3. Neuleohjeet ja etenkin Ravelry.
Ajoittain yli puolet neulomisajasta hupenee neuleohjeiden tai Ravelryn selailuun, neulomatta. Ota ote, hyvä ihminen.

4. Pesu.
Meidän pesukoneemme villaohjelma ei ole tarpeeksi hellävarainen ja silti minä vain käytän sitä. Sitten ne vähän vanuneet neuleet, ne ne vasta ärsyttävätkin! Melkein pilalla, mutta voihan niitä kumminkin vielä käyttää.

5. Ohjeiden kirjoitus.
Ohjeiden kirjoittaminen on minulle ylivoimaisesti vaikeinta ja vastenmielisintä. Muistikirjaan saatan kirjoittaa ne aivan selkeiksi, mukiinmeneviksi ohjeiksi, mutta sähköiseen muotoon en saa niitä ilman suuria ponnistuksia. Ne eivät ole koskaan mieleisen näköisiä, en saa sanamuotoja ja yksityiskohtia kohdalleen, kirjoitan joko liian ylimalkaisesti tai pikkutarkasti, enkä enää jaksa edes yrittää. Pelkkä ajatuskin ohjeen näpyttelystä koneelle, hyh. Ja minulla on sunnuntaihin asti aikaa tehdä se. Vihaan kaikkia jo kirjoittamianikin ohjeita, nehän ovat aivan kelvottomia!

My Maggie

2011-01-25T16:09:00.000+02:00

Aina minä vain TiiQ:a kiittelen, mutta voitte arvata, että olen tyytyväinen. Minulla on pitkästä aikaa kiristämätön ja puristamaton, siisti ja kaunis neule itselleni. Joten kiitos vain langasta!

Maggie (käännös muistaakseni Suuri Käsityölehti 3/07) on valmis, viime neuletapaamisessa sain napit ommeltua. Toistaiseksi alareunus on hakaneuloilla kiinni, täytyy vähän totutella siihen, että se olisi auki.

Pitkästä aikaa palmikkoneule oli todella koukuttavaa, tuo kiemurteleva osuus oli niin fiksusti ja näppärästi tehty, että oli ilo neuloa. Villapellava tuntui mukavan rouhealle neuloa ja näyttää pintana juuri oikealta. Vaikka lanka oli karkeaa, kädet eivät, yllättävää kyllä, pahemmin siitä piitanneet.

Ja se aiemmin luvattu yllätys tässä takissa on se, että takakappaleen alaosa on kankainen. Napista ja Nauhasta löytyi lähes tismalleen samanväristä huovutettua villaneulosta, pidän tästä kovasti. Alareunaan ompelin pykäpistoja.

Ja äsken päähän valmistui uusi versio palmikkopiposta, omaa kaaviotani testasin ja punakynälle tuli hommia, joten vaikka pipo on ok, ohje ei vielä ole.

Villaa ja pellavaa

2011-01-19T08:00:00.000+02:00

Villapellavaa Maggiesta jäi vähän yli, joten toteutin yhden ohjeen Ravelryn jonostani. Ilman ohjetta tulisi melko varmasti tylsät peruslapaset tai -sukkaa, ohjeet ovat kivoja! Etenkin tämä Susie's Reading Mitts Dancing Ewe Yarnsilta (ja Ravelry-linkki). Oikea klassikko, erityisen kaunis malli, mutta myös erityisen yksinkertainen. Olen tehnyt näistä rannikkaista, sormettomista lapasista, ohjetta lyhyemmät, koska lankaa oli vain vähän, ja pienensin yhden koon verran silmukkamäärää, koska tämä lanka oli paksumpaa kuin ohjeessa.

Ja alle ompelin huovutetusta villaneuloksesta lapaset. Ihan omalla kaavalla, joka toimii!

Nämä käsineet valmistuivat juuri sopivasti, kun viimetalvisista tumpuista kuluivat peukut puhki. Niistäkinhän voisi leikat rannikkaat...

Yritystä on, vaan riittääkö se?

2011-01-18T14:04:00.000+02:00

Joulukukkien kukittua (oma hyasintti kyllä kukkii edelleen) halusin laittaa jotain raikasta kasvamaan ja lapset innostuivat kuultuaan niin, ettei muuta voinut tehdä ennen kuin siemenet oli kylvetty. Ja nyt jo jotain näkyy.

Punajuuria.

Salaattisekoitusta.

Ja lisäksi ikkunalla on vielä ruohosipulia. Kaikki siemenet ovat kaapista löytyneitä, viime kesän ylijäämää. Toivottavasti hontelot alut jaksavat patterin paahteessa kasvaa voileipäkokoisiksi.

Ompeluunkin meiltä löytyy yritystä, hontelon alun verran. Eilen levitin ompelukoneet olohuoneeseen ja korjausompelujen jälkeen lupasin ommella tyttären pikkukeittiöön käsipyyhkeen. Teinkin niitä kaksi, ja vielä essun, ja vielä pyöreään pikkupöytään pöytäliinankin. Vinonauhan ompelu sujui moitteetta, ja helppohan sillä on saumaa tehdä. Vihreät vinonauhat löytyivät joskus Napin ja Nauhan alekorista, samassa pussissa oli myös vaaleita nauhanloppuja. Kangas on samalta neulojatoverilta kuin aiemminkin, kiitos vain, TiiQ. Kisukuvio erityisesti ihastutti pientä neitiä ja essu on koko ajan päällä, taskuissa maito- tai mehupullo ja ruoanlaittohommat kesken. Ja miten pieni vaiva aikuiselta!

Tässä käytellään loppuja Patonsin lankoja, joita Kuje sponsoroi Ullaa varten. Alku on harmonista, mutta koska langanlopuista on kyse, värien harmonia ei aivan niin säily loppuun asti.

Älysin sentään raidoilla vähän loiventaa noita voimakkaimpia värejä. Toisaalta voimakkaat yksiväriset kaitaletkin olisivat voineet toimia hyvin. Kyseessä on, jos et jo arvannut, Tubey, sarjassamme tulipahan tehtyä mutta mitä siinä oikein näit. Viisi vuotta sitä olen näköjään harkinnut, ja nyt kun tarvitsin lämpimän paidan ja käyttää langanloput, tässäpä tämä. Yritystä oli neulojalla hyvin tässäkin paidassa, ja valmiina se oli peräti hyvä ja sopiva ja istuva, ennen kuin päätin viisastella ja olla uhkarohkea pesukoneen käyttäjä. Kun kerran villapesu vanuttaa jonkin verran, eikös voisi kokeilla hienopesuohjelmaa? No ei olisi kannattanut, pusero vanui selvästi, mutta onneksi vain vähän, joten sen sai vielä venyteltyä auki ja kutistuttuaan juuri ja juuri sopii päällekin. Olen aloittamassa suurin piirtein ekaa kertaa työn, jossa A) ollaan ulkona ja B) käytetään omia vaatteita, joten tämä pusero on yksi iso vastaus molempiin kohtiin. Käytettäväksi ulkona, lisälämmikkeenä, siihen tämä sopii hyvin ja on muuten erinomaisen hyvä lämmittäjä.

Mallin kirjoittaja Cassie Rovitti on varmaankin nero omassa luokassaan, tämä malli lienee kaikkien hihattimien ja vastaavien nuttujen äiti, mutta keskivertoa fiksumpi. Etukappale nousee kainaloita korkeammalle, ja jos ei vanuta puseroa pilalle, kaula-aukko istuu hyvin.

Vuoden 11 ekat valmistuneet

2011-01-15T12:17:00.000+02:00

Joita ei tietenkään ole aloitettu tänä vuonna! Joulun alla sain TiiQ:lta kaunista, rouheaa villapellavaa, josta helposti ja nopeasti neuloutui Maggie Suuren Käsityölehden käännöksellä. Neuleen kasaamiseen ryhdyin vasta tänä vuonna, ja nyt puuttuu enää napit. Yksi yllätys takissa vielä on, näette sitten kunhan saan kuvattua paremmalla valolla. Pieniä muokkauksia tein, eli kaula-aukkoa kavensin olkapäitä leventäen, jotta takki pysyisi paremmin yllä, ja aloitin kaula-aukon neulomisen vähän korkeammalla kuin ohjeessa. Neuloin etukaitaleet etukappaleiden kanssa yhdessä, en erikseen niin kuin ohjeessa. Lankaa oli niukasti, joten neuloin ensin ainaoikein-osiot kainaloista ylös ja sitten vasta palmikkokohdat erikseen. Etukappaleen palmikkoalaosat on ommeltu yläosan päälle tikkipistoin, aivan siisti ja kiva lopputulos mielestäni. Tahatonta muokkausta on se, etten muistanut tehdä palmikkokappaleeseen napinläpiä, joten ne on joko tehtävä jälkeenpäin tai oltava ilman.

Syksyllä minulle iski käsittämätön innostus kokeilla pistelytyötä, ja lähes ensimmäisinä päivinä teinkin tämän valmiiksi. Jatkoa ei meinannut tullakaan, ja etenkin lankojen päättely tuntui onnistuvan vain pakottamalla. Ajattelin antaa tämän joululahjaksi, mutta enpäs haluakaan, laitan omalle seinälle! Väliaikaiseksi kehykseksi löytyi aiemmin esitellyn saksitaulun kehys, kunhan hioin sen kantrimmaksi ja pohjana ihan vain peitevärillä sudittu pahvilevy. Yritin fiksumpaa kehystystä varten kyllä katsella eilen kirjakaupasta valmiita passepartouteja (miten tuokin taipuu...), vaan en ennättänyt olla kolmessa paikassa yhtäaikaa vaan täytyi tyytyä saamaan kaksi joka paikkaan ryntäävää ja tarttuvaa lasta yhteen paikkaan ja hyvässä (no melko hyvässä) järjestyksessä ulos tiukan linjan valinneesta kaupasta.

Ja työ itse on Napista ja Nauhasta, valmistajaa en nyt muista, puolipistoilla toteutettava valmispakkaus, jossa oli aloittelijallekin tarpeeksi perusteelliset ohjeet. Ja olen muuten ostanut itselleni seuraavan työn, kukko seuraavaksi. En voinut vastustaa, alekorista löytyi neulatyynypakkaus, josta osat olivat hävinneet ja kaikki pistotyön tarvikkeet sai kahdella eurolla.

Tammikuu aluillaan

2011-01-09T12:14:00.000+02:00

Tammikuun puolta eletään. Pakkasta ja lunta on riittänyt, tänään on pakkasta vain kolme astetta, siinä on varmasti jokin virhe, eihän tuollaisia lämpötiloja ole olemassakaan.

Vuosi on vaihtunut paitsi makeasti nukkuen, myös hiihtäen, potkukelkkaillen, pelaten ja leikkien, ja ainakin vähän neuloenkin.

Lähettäjä Distant Knitter

Blogiin ei aina ennätä kirjoittamaan, ainakin selkeä katsaus ja blogimerkkipäiväpostaus ovat tekemättä. Lähdetään kuudenteen (ihanko totta?!) vuoteen näin matalalla profiililla.

Ompelu, vaikkakin on vähäistä, vie aikaa bloggaamiselta. Tässä juuri ennen joulua täyttäneelle neitokaiselle pieni helmikoristeltu laukku Ottobren nettisivuilta löytyvällä ohjeella, ilman vetoketjua tosin. Neuleaiheeseen liittyy sillä, että helmet ovat neuleisiin hankittuja ja kankaat ovat ihanaisen kanssaneulojan ja blogistin lahjoittamia.

Paljon blogia vaimentanut asia on se, että olen neulonut seuraavaan Ullaan ohjetta sponsorilangoista, enkä ole halunnut julkistaa mitään, jotta ohje Ullan ilmestyessä olisi tuoretta luettavaa kaikin puolin. Tein kuitenkin kompromissin. Kuvasimme neuletta samalla, kun menimme potkurilla luistelemaan. Alla näkyy myös ikisuosikkini, vanha huivi, jolle on tänä talvena ollut käyttöä käytännössä joka päivä.

Aika iso mielenkiinnon kohde näin joulun jälkeen on ensi kesä. Ja puutarha. Siemenluettelot ovat näet tulleet! Alla näette ehdottoman ylpeyden aiheemme, minun ja tyttären, nimittäin itse kasvattamamme hyasintit. Sipulit peiteltiin multaan kellariin kymmenen viikkoa ennen joulua ja ensimmäiset kukat puhkesivat loppiaiseksi. Ehkä aikomusta myöhemmin, mutta vau, mitkä kukat, ja mikä tuoksu! Sata kertaa parempi asia kuin kaupasta ostettu kukka. Tänä aamuna kaksi muutakin kukkaa alkoivat avautua, vaaleanpunaisina. Ja liekö laitettu yksi sipuli nurinpäin, kun mullasta nousee nyt vihreitä lehtiä kolmen muun sipulin viereen?

Tuleva vuosi tuo järisyttäviä muutoksia arkeen, kun työelämään paluu on edessä. Tuokoon se hyviä muutoksia neulomiseenkin, toivon kovasti (edelleen) neulovani itse käyttöneuleeni. Ja mielellään koko muunkin perheen tarvitsemat!

Kun oli valoa

2010-12-20T22:27:00.000+02:00

...jaksoi paremmin. Nyt vain väsyttää ja mikään ei huvita. Kohta on vuoden pisin yö ja siitä se sitten taas lähtee päivä voittamaan. Mutta nyt saa olla väsynyt.

Viime viikolla näytti tältä. Sittemmin on tullut lisää lunta, ja pakkasta on ollut reippaasti. Ihanaa, ettei tarvitse jännätä, tuleeko täksi jouluksi lunta vai räntää! Lasten loma alkoi ja sukset ja luistimet kutsuvat. Talo alkaa täyttyä jouluksi ja hommat on suurin piirtein hanskassa, ja jos ei ole, mitäs siitä! Joulu ei ole suoritus, jota joku tulisi arvostelemaan.

Tätä saatte kyllä arvostella sydämenne kyllyydestä, meillä on tänäkin vuonna piparitalo. Ekana adventtina pidimme piparitalotalkoot, ja valmiilla muoteilla syntyi hienot palat, jotka sitten koottuina taloina näyttävät aivan omanlaisiltaan. Yritäpä itse saada piparit kuusikulmion muotoon vapaalla kädellä, kun kuuma sokeri polttaa ja palat uhkaavat hajota käsiin. Talo on kyllä saanut hieman koristeitakin kuvan jälkeen.
Lempikeittokirjani on Anna Bergenströmin Joka kokin keittokirja, ja kirjan tyyliin voisin kertoa, että tämä taikina syntyi sinä päivänä, kun vehnäjauhot olivat vähissä. Taikinaan on lisätty niiden lisäksi muistaakseni ruisjauhoja, leseitä sekä perunajauhoja. Ehkä mannaryynejä ei enää tarvinnut! Taikinasta tuli hyvänmakuinen, mutta pehmeä. Kuitenkin tarkoitukseensa kyllin kova, talo ei ole vielä luhistunut. Tosin en ole koskaan kuullut sellaisesta piparitalosta, joka olisi sortunut ennen kuin lasten on lupa käydä kiinni!

Äsken juuri kääräisin pakettiin nämä tossut pojalleni. Ne valmistuivat kyllä jo ajat sitten, mutta nahkapohjat sain ommeltua vasta tänään. Ja siinä sitä väsymystä taas todistettiin, kun huomasin ommelleeni kaksi saman jalan pohjaa! No, korjaan ne sitten, kun aurinko taas näyttäytyy... Lankana upea Patons Classic Wool 6 mm puikoilla ja 40 asteen konepesussa vanutettuna. Ohje on Pamela Wynnen Elf Shoes, ladattavissa ilmaiseksi Ravelrysta.

Ja jo etukäteen,
hyvää joulua kaikille lukijoille!

Sukkapostaus

2010-12-17T21:54:00.000+02:00

Ei kuitenkaan vielä viimeinen postaus Joulusukat 2010-projektista, joka tavallaan saatiin tänään päätökseen, mutta ei sitten kumminkaan, kun sukkia jäi vielä yli. Jatketaan siitä myöhemmin !

Alla ovat sukat miehelleni. Lanka on Katian Ole City (tai jotain sinne päin), sain sen neuletapaamisten pikkujouluissa yllätyspakettina, ja pidin yllättäen langasta kovasti. Se oli pehmeää neuloa, vaikka sisältääkin neljänneksen keinokuitua. Mutta mikäs oli neuloessa, kun oli mallina parhaimmistoa, Nancy Bushin Knitting Vintage Socks -kirjasta Lichen Ribbed Socks. Mahtavan mallin tästä tekee walesilainen kantapää ja kolmen sakaran tähtikärki (joo-o, Star Toe of Three Points), minä vain niin tykkään tästä yhdistelmästä. Malli on siis periaatteessa yksinkertaistettu Rib and Cable Socks, jotka olen neulonut ja neulonut. Ja puikkoinakin oli parhaat, KnitPron koivuiset 2,25 mm:n pyöröt, minun suosikit. (Ostin syksyllä värjäystapaamisessa Kujeelta tämän pyörön, aiemmin omistamani kahdet puikot ovat katkenneet.)

Alla vielä kuvia viimeisistä liikkeistä kerätyistä Joulusukista, noin puolet kaikista oli lasten sukkia, ja lasten sukkia jäi siis vielä yli. Tällä viikolla olemme olleet jakamassa sukkia kahtena päivänä, ja nyt kokemuksia rikkaampina järjestämme lopuille sukille sopivaa kohdetta. Emman ja TiiQ:n blogeista voi kurkkia postauksia ja kuvia paikan päältä.

Kiitos kaikille Joulusukat 2010 -keräykseen osallistuneille, aivan upeasti onnistui tänä vuonnakin!

Näissä pinoissa on vain osa keräykseen saapuneista 607 parista käsinneulottuja sukkia.

Jolkuttaa

2010-12-09T20:32:00.002+02:00

Jouluisia puuhia täällä tapahtuu monilla aloilla. Etenkin neulomisen saralla. Kiireesti olen tikutellut lahjoja valmiiksi, ja voiton puolella ollaan. Pari intoprojektia on välillä hypännyt puikoille, mutta yritän niitä toppuutella, ne ennättää sitten joulun jälkeenkin saattaa valmiiksi. Sisareni kävi kyläilemässä ja nytpä meillä on jo jouluksi pakastimessa pullien lisäksi joulutorttuja. Ensimmäiset joulukoristeet on kiinnitelty sitä mukaa kun kukin on niitä kotiin kiikuttanut. On kerhosta ja koulusta tuotuja juttuja ja neulojien pikkujouluistakin kuusenpallo odottamassa oikeaa oksaa. Nyt se on saanut riippua metsästä löytyneissä pajunkissaoksissa. Tekeminen ei kuitenkaan ole joulun eikä sen odotuksen pääasia, vaikka tässä sitä paljon tuodaankin esiin!

Tässä näette rukkaslapaset, aluskäsineiksi rouherukkasiin. Ullan paras ohje, sanoisin. Miesten koko ja lankana Marks & Kattens Eco Baby Ull. Jäännöslangoilla (harmaa ja valkea Totoro-lapasista) lähdin liikkeelle ja lisää piti ostaa, siksi ovat täysin eripariset. Tässä projektissa käyttötarkoitus on kuitenkin pääasia ja värillä ei ole väliä. Vaaleaa harmaata löytyi sitten LankaMatkan poistokorista, taisi olla viimeinen kerä. Yhteensä kulutus on himppua vaille kolme kerää, eli ehkä 65 g.Ja 3 mm puikoilla, toivottavasti kulutuskestoa tuli, kun tiukkaa neuloi.

Nämä taiteilut valmistuivat jo pimeän syksyn aikana, ja nytpä niitä on hyvä antaa jouluna lahjaksi. Sytykeruusuja teimme lasten kanssa; blogeja kun selasin, teko-ohjeita alkoi löytyä. Tarvikkeet ovat silkkaa roskaa, kananmunakennoja ja kynttilänjämiä, mutta tuote, joka näistä syntyy, on hyvä. Ruusu toimii sytytysapuna hyvin, miesväki on sen ennättänyt jo pari kertaa testata reissuillaan.

Osa ruusuista päätyi jo kiitokseksi TiiQ:lle, jolta sain hurjasti uutta materiaalia, kankaita ja ihanaista villapellavalankaa, jonka täytyi heti päästä puikoille. TiiQ on myös neulonut paljon sukkia Joulusukat 2010 -keräykseen, johon on vielä tämä viikko aikaa osallistua. Alla osa sukista, lähestymme jo viittäsataa paria. Mahtavaa!

Illalla yhden päivän aikana oli Nappiin ja Nauhaan taas tulla tupsahtanut laatikko täyteen ja tänään haimme ison paketin sukkia postista. Ensi viikko täyttyykin sukkarumbasta melko varmasti, kun menemme sukkia jakamaan Virvatulen lahjoitusruokajakeluun, mutta onhan sitten onneksi vielä seuraava viikko aikaa viimeistellä joululahjoja!

P.S. Kiitos kommenteista, lupaan palata pipon ohjeeseen viimeistään välipäivinä!

Hiljaisesti valmistuneita

2010-11-30T21:25:00.000+02:00

Osalle valmistuneista syy hiljaisuuteen on se, että ne ovat lahjaksi, osalle on toisenlainen syy.

Totoro-lapaset ovat menossa joululahjaksi kummityttärelleni. Alkuperäisestä ohjeesta muunsin ranteet erilaisiksi, pidän enemmän kaksivärisestä resorista ja noista alas levenevistä ainaoikein-reunuksista.

Lankana on Marks & Kattensin Eco Baby Ull ja menekki noin 1,1 kerää kumpaakin väriä. Ja huom! kerät ovat 25-grammaisia. Ihanat pehmeät ja keveät lapaset!

Nämä lapaset ovat myös menossa joululahjaksi. Pikaiset neuloa, kirjailut on tehty jäljitellen silmukoita ja helmiäiskiiltoinen nappi vielä molempiin koristeiksi, jospa nuori neiti tykkäisi.
Lankana uusi suosikkini Kujeelta, Patons Classic Wool. Se täydellinen pehmeä, kutittamaton lanka vaikka korvikkeeksi 7 Veljekselle!

Tietyin väliajoin minun on kokeiltava neuloa sitä täydellistä hiihtopipoa, nyt taas tuli se aika. Yleensä palmikkomyssyistäni tulee liian pieniä, ja niin melkein kävi nytkin. Ennen kastelua myssy sopi hienosti kaksivuotiaan päähän, kuivuttuaan se sopii minulle, muttei peitä korvia niin reilusti kuin olin suunnitellut. Mitäs kavensin niin kiireellä.

Mallin ruutupiirros oli piirrettynä jo kesästä asti, nyt sopiva lanka ja malli kohtasivat. Olen aika tyytyväinen, mutta eniten olen tyytyväinen lankaan. En viitsi kopioida tähän tuota aiempaa lausetta, vaikka mieleni tekisi; tämäkin on Patonsin Classic Woolia, yhtä parhaista langoista! Ja huomaa, yksi kerä riitti.

Eka kertaa palmikkoneuleessa kokeilin tehdä nypyt virolaisista pitsihuiveista tutulla nupp-tekniikalla, siis kerralla lisäykset ja sitten heti kavennetaan pois. Nypyistä tuli paljon siedettävämpiä neuloa!

Ohjetta olen valmistellut, mutta kertokaa, mitä olette mieltä, onko julkaisemisen arvoinen ohje?

Minun ei ole mitenkään pakko mainostaa, mutta tämä Patonsin Classic Wool Kujeelta on mitä mainioin lanka, se vanuu pesukoneessa eli sopii huovutettaviinkin. Tässä tuloillaan Elf Shoes, joululahjaksi varmaankin.

Kehunkohan ensi kerralla jo jotain toista lankaa? Olen saanut kokeilla nyt lyhyelle ajalle niin monia ihania lankoja! Villan ei tarvitse olla yhtään karheaa eikä pistelevää, neulominen ja neuleen käyttäminen voivat olla miellyttävää!

Peacock Tail and Leaf Scarf

2010-11-23T14:45:00.000+02:00

Huivi on Peacock Tail and Leaf Scarf Nancy Bushin kauniista Pitsihuivit neuloen -kirjasta, siis Lace Knitting in Estonia alkuperäkielellä.

Lankana Wetterhoff Silvia, 1 kerä lähes kokonaan käytetty ohjeen mukaiseen huiviin.
Puikot 3,5 mm.

Kuvaaminen on taas asteen verran haastavaa, mutta uskokaa pois, kaunis se on!

Lahja odottaa vielä pääsyä saajalleen, katsotaan sitten mitä tuore 15-v huivistaan pitää.

Neulominen oli kiireistä ja vähän virheitäkin tuli, eniten siinä, että nypyn 7 nurin yhteen -kohdassa neuloinkin 8 tai jopa 9 yhteen! Eli kyllä ne nypyt alkavat sujua, harjoittelua se vain vaatii, ja jos ei ole tarkkana, yhteenneulomisen ongelman sijaan on se vaara, että neuloo nyppyyn viereisiäkin silmukoita!

Ja hei, ei päättelyä! Mieleinen ohje!

Sivut pingotin ilman pingotuslankoja tai -vaijereita, joten pykiä tuli, mutta sopii tyyliin kumminkin.

Whole lotta shakin'

2010-11-20T11:31:00.000+02:00

Tänne kuuluu sekalaista neulomista, joulun merkeissä ja muutenkin. Levotonta aikaa! Ja täristäkin saa, vilusta. Jostain syystä tänä vuonna meillä vetää ennätyspaljon, ikkunoiden vieressä lämpötila on 19 astetta eivätkä patterit lämmitä tämän enempää.

Eräänä iltana leivän kohoamista odotellessa teki mieleni tehdä käsillä jotain aivotonta, kenties samalla, kun surffaa neuleblogeissa. Yleensä en neulo tietokoneella, eikä virkkaminen onnistunut sen paremmin, mutta kun jätin koneen toljottamatta, patalappu valmistui leipien paistuessa.
Te, jotka olette leipojia, huomaatte, että jotain on vialla, mutta minun olisi pitänyt aavistaa jotain, kun leivät eivät millään alkaneet kohota, eikä koskaan ennenkään ole kolmea leipää mahtunut pellille. Harmi, että en tajunnut taikinajuuren pilaantumista (siinä syy, olen melko varma) ennen leivän maistamista, olipa karmeaa. Joka tapauksessa, leivät valmistuivat reilusti puolenyön jälkeen, olihan siinä aikaa virkata!

Näiden sukkien valmistuminen vei puolestaan iäisyyden, tai ainakin siltä tuntui. Pieniksikin ne jäivät, mutta mieluummin valmiit kuin ikuisesti keskeneräiset. Ja ne ovat erityisen tiukatkin varresta, eivät kovin isoon kavioon mahtuisi. Syyskuun lopussa olen ne aloittanut, kun sain TiiQ:lta jämälankoja Joulusukkia varten. Värit olivat, hm, shokkihoitoa, ja ajattelin, että sekoittamalla ne saisin kokonaisuuden laimenemaan. Neljä kerrosta kummallakin langalla neuloen ne ovat mielestäni mukavamman väriset kuin alkuperäiset langat, joiden epäilen tullee Opalin tehtaalta. Sukkien kärjet eivät onnistuneet kovin hyvin, varvaskavennuksissa tajusin, että jalkapöydän puolella on enemmän silmukoita, enkä jostain syystä malttanut noudattaa ohjetta, vaan kaventelin niitä turhankin tiuhaan saaden aikaan kuopat keskelle varpaita. Yhteenveto: Jaywalkerit on tullut nyt kokeiltua, ja ovathan sukat ulkomuodostaan huolimatta lämpimät.

Yksi joululahja tässä tuloillaan. Illalla sain valmiiksi ekan lapasen, toinen Totoro-lapanen pitäisi neuloa ennen joulua. Malli on paljon kivempi nyt kahdella samanpaksuisella langalla, viimeksi oli hankaluuksia saada tasaista jälkeä. Halusin muuttaa ranteen erilaiseksi ja tähän olen aika tyytyväinen: kaksiväristä joustinta ja levennykset ainaoikeassa aaltoilevan reunan saamiseksi. Odottakaahan kun kastelen ja muotoilen nämä!

Ensi kerralla, huivikuvia!

Tiara, vihdoin saatavilla.

2010-11-13T16:08:00.000+02:00

Lähettäjä Distant Knitter

Noin puolitoista vuotta sitten olen kirjoittanut suunnittelemastani ja neulomastani baskerista. Ohje on viilautunut ja hautunut, ja nyt se on vihdoin tarjolla. Alla olevasta napista pääset lataussivulle, maksutapana PayPal. Mikäli haluat sen muulla tavalla, ota yhteyttä distantknitter (at) gmail.com.

Tiara Ravelryssa.

Lähettäjä Distant Knitter

Tähtien sota -pipo - Star Wars Cap

2010-11-13T10:03:00.000+02:00

Poika sai kutsun Tähtien sota -synttäreille, ja siitä idea lahjaankin tuli. Ei muuta kuin laukkaamaan lankaostoksille! Budjettirajoitteisen mukaan hyppäsi edullinen teetee Pallas (80 % villaa, 20 % polyamidia, 50 g = n. 130 m) kolmessa juuri sopivassa värissä.

3,5 mm puikoilla syntyi tämä pipo, jonka tekstin kaavio on Sarah Bradberryn julkaisema. Tekstiosuus on neulottu suljettuna neuleena pannaksi, poikittain, intarsiatyyppisesti niin, että kuviolanka ei kulje työn ympäri. Päälakea varten on sitten silmukat poimittu ja sädekavennuksin muotoiltu pipon päälaki pyöreäksi. (Minulle on jotenkin (vihdoin) kolahtanut neuleen muoto, ymmärrän sen jotenkin matemaattisemmin, ja sen vuoksi silmukkamäärien laskemisetkin ovat helpompia. Kun ymmärsin, miten saan palmikkotakin kaarrokkeen sopivaksi, muukin tuntuu nykyään helpommalta hahmottaa.)

Mustat reunat on tehty tikkaamalla jälkeenpäin.

Taakse on jäljitellen ommeltu saajan nimi.

Sinistä lankaa kului toista kerää, muita alle yksi kerä. Hauskaa ja nopeaa neulottavaa, tykästyin lankaan oikein kovasti. Tasalaatuista, sileää ja kiiltävääkin. Hyvää lankaa.

Onko jo 90 prosenttia?

2010-11-11T10:44:00.000+02:00

Jos olen neulonut 29 toistoa 32:sta, joko voin merkata Ravelryyn huivin projektisivulle 90%?

Mutta siis melko lähellä päämäärää ollaan huivin kanssa, se taitaa loppua kohden ruveta valmistumaan itsestään.

Valmistumista odotellessa, ja ihan muuten vaan, käykää (englannintaitoiset) lukemassa YarnHarlotin postauksesta haikuja neuleen päättelemisestä. Niitä on reilusti yli tuhat, ja tässä postissa on nostettu erilleen muutamia parhaita. Ne ovat tosi hyviä, on virkistävää saada välillä uutta näkökulmaa tähän neulomiseen!

* Ja kyllä, 29 32:sta on juuri yli 90 prosentin, mutta otettaessa jo tehty reunapitsi ja vielä tekemätön reunapitsi ja viimeistelykerrokset huomioon, asia ei olekaan niin yksinkertainen...

Neulo neulo

2010-11-09T15:58:00.000+02:00

Täällä on meneillään aikataulutettua neulontaa. Teen pitsihuivia, jonka pitäisi olla valmis perjantaihin mennessä. Siitä tulee nimittäin lahja keskimmäiselle kummitytölleni. Lauantaista asti olen sitä aktiivisemmin neulonut ja nyt olen puolivälissä. Mahtaakohan valmistua ajoissa? Kovasti jo seuraavat projektit houkuttelisivat, koska puikoille olisi pääsemässä ennestään minulle tuntematonta lankaa. Tämä huivi on tummaa maastonvihreää Silviaa, siis sitä ohuempaa, samaa kuin teeteen Elegant. Karkeissa käsissä se tarttuu sormiin, olisipa todella houkuttelevampaa neuloa jotain muuta välillä. Toistaiseksi olen saanut pidettyä itseni tässä neuleessa, haluan sen kyllä valmistuvan ajoissa.

Tässä kuva vyyhdinpuistani, näppärästi toimintaa sai tehostettua pojan legolla, kun ei muuta sopivaa tikkua löytynyt.

Ja vielä kuva tuoreimmasta naamiaisasusta. Poika oli kutsuttu synttäreille, joilla oli teema, ja hän halusi olla sammakko. Pienen budjetin puku syntyi pieneksi jääneestä vihreästä hupparista, josta vetoketju oli hajonnut sekä kangaspalasista. Huppu leikattiin irti, siihen ommeltiin silmät (ihan suoraompeleella) ja kieli, joka on moninkertaista trikoota. Hupun kiristysnyörit loppuivat hupun sivulle, ne kiristin ja ompelin kiinni ja sitten katkaisin poikki. Uusi kiinnityssysteemi on alakulmissa, kolminkerroin taitellusta kaitaleesta ommellut nauhat. Räpylät syntyivät hihansuista, käden koosta otettu vähän mallia ja kolme lokeroa tikattu sormille, räpyläosissa on tikkauksia. Vihreään päin olevat vaatteet ja hyvin tunnistettiin sammakoksi.

Lämmintä, ellei muuta

2010-11-08T12:06:00.000+02:00

Nämä neuleet ovat jo aiemmin valmistuneita, mutta kuvat viipyivät. Vihreät kämmekkäät (aivan vikavärit kuvassa, sori) minulle, lankana sama kuin Unna-lakissa eli Dream In Color Classy. Mukavat käyttää ja hyvin ovat kestäneet, ei pahemmin haituloita näkyvissä. Alkuun arvelin neulovani nämä vielä umpeen lapasiksi, mutta olen oppinut nyt kämmekkäisiin. Niiden tarvitsee vain olla tarpeeksi pitkät, jotta ne oikeasti lämmittävät sormia. Kämmekkäät toimivat itse asiassa lapasia paremmin nolla- tai pienen plussan kelillä, etenkin, jos on märkää. Käsineet eivät kastu esim. auton ovia aukoessa ja pitävät sormet lämpiminä. Vertailukohtana minulla on tosin entiset ohuet lapaset viskoosi-villasekoitteesta, ja niitä ei voi oikein millään kehua lämpimiksi.
Kämmekkäisiin neuloin ainaoikein-ruutuja, ja tykkään lopputuloksesta kovasti.

Ruuduista tuli niin kivoja, että niitä piti laittaa lapsen lapasiinkin. Kuvasta näkyy, että lapaset ovat olleet vähän kovemmassa käytössä! Lapasten lanka on kaksinkertaista raparperivärjättyä Harmonellaa, ja vaikka se on kestänyt ehyenä, se on alkanut nyppyyntyä. Muuten hyvät, mutta ainaoikein-reunat jostain syystä kääntyvät pojan lapasissa aina nurin, ja muutenkin leveydestä venyneet lapaset ovat sitten turhan lyhyet. Ensi kerralla vähän tiukempaa rannetta hänelle siis.

Tässä näette ikäänkuin mallitilkun. Ostin AltoCumuluksella ollessamme Kujeelta kerän Cascaden Eco+ -lankaa, ja päädyin harjoittelemaan palmikon kaartamista kaarrokkeeseen. Onnistui ja kiva tuli, mutta muuten takissa ei taida olla muuta kuin parantamisen varaa ja fiksaamista. Sitä en nyt kuitenkaan jaksa tehdä, kun muut asiat kiinnostavat kovemmin. Onhan tämä kuitenkin lämmin!
Palmikko muuttuu matkalla, koska paperilla ja todellisuudessa ovat vähän eri asia. Erilaisia kiertoja piti kokeilla neuloessa. Kaarrokkeen etureunan ainaoikeinneule turhaan leventää kaarrokkeen päitä, siihen olisi keksittävä jotain muuta. Hihat päättelin muistaakseni venäläisellä päättelyllä, eli kaksi nurin yhteen, palauta vas. puikolle ja taas 2n yht. Saatan muistaa senkin jo väärin, mutta joka tapauksessa pelkäsin päättelyn tiukkuutta turhaan, tavallinen olisi toiminut aivan hyvin, kun taas nyt sain liehuhihat eivätkä ne oikein tähän paksuun takkiin sovi. Helppo korjata! Vartaloa varten poimin silmukoita sumiksessa, kiire saada valmista ja jotain sinne päin, ja tietysti siinä mennään neuloessa heti metsään ja rymisten! Vartalo-osa on n. 15 cm liian kapea, ja venyttäen se päälle mahtuu, mutta pituutta häviää reilusti. Pituutta olisin saanut lisää, koska lankaa on vielä muutamaan kerrokseen, mutta koska aloitin ainaoikeinneuleen, päättelin sitten sen mukaan sopivassa pituudessa. Hyvä idea, mutta paljon viilaamista.

Uusiokäyttöä

2010-10-31T15:03:00.000+02:00

Alussa oli kiltti, huippusiisti kesäreissulöytö Hietalahden torikirppikseltä. Aitoa skotlantilaista tuotosta ja 100 % villaa. Hintana oli yksi euro ja koko tälle neulojalle reilusti liian pieni. Pienen mietinnän jälkeen ratkoja esiin ja saumat auki, melko kauan niiden oikeiden kaavojen haeskelua ja lopulta kompromissiratkaisu (Ottobren lehdestä löytyi kiva kaava). Käytin valmiit reunat melko tarkkaan hyväksi, näin vältyin mm. hihansuiden ja etureunojen ompelulta.

Lapsella on uusi takki.

Ja uusi Unna-lakki, ilman korvaläppiä kylläkin.

Olen tyytyväinen.

My daughter has new coat and earflapless Unna hat made from reused Scottish wool kilt. I bought it from flea market at summer and it cost just an euro. I'm pleased.

Patalappuja

2010-10-28T08:00:00.000+03:00

Virkkasin, ihan oikeasti, monta päivää ja monta patalappua! Ja miten hyvää se tekikään. Neuleinspiraatio ja -motivaatio saivat terästystä kummasti.

Olen pitkään ollut vannoutunut teollisten patalappujen kannattaja. Ja yleensä sormet palavat, ainakin pestyllä lapulla tai kintaalla. Joten miksikäs ei antaisi villalle mahdollisuutta, onhan se erinomainen eristäjä.

Nämä kuusikulmiolaput on tehty matkimalla toisia, Helloyarnin mainiot teokset näin ensin. Käytetyt langat olivat mykkiä neulemaailmassa, ja jämiäkin ne olivat. Sinistä oli paljon, mutta en enää taipunut siitä sukkia tekemään. Tässä se on täydellistä, täysvillainen King Colen Merino Blend. Valkoinen on samaa lankaa ja muut ovat Rowanin Felted Tweediä. Siinä on tosin vähän viskoosia, mutta ei se taida ihan pahinta olla sulamaan? Kuusikulmio-ohje on hyväksi havaittu Attic24:n Lucyn ohje.

Ja näin on eka joululahja valmis!

Kierrepatalappu on MintyFreshin ohjeella tehty. Lanka on Noro Kureyonia, jota löysin yhden kerän lankakaupan alekorista. No, halvalla oli pakko ostaa, vaikka ihmettelinkin, mitä tästä voisi tehdä, kun iholle sitä ei kärsi laittaa, mutta katsoa sitä kovasti tahtoisi. Patalappuun täydellistä! Ja täyttä villaakin vielä.

Katkaisin eriväriset pätkät aloitukseen, jotta raidat mukavasti toisistaan erottuisivat, ja hyvin meni loppuun asti. Koska lähes koko kerä meni yhteen pyörylään, en tehnyt patalapusta kaksinkertaista vaan laitoin taustaksi ruusuista flanellia. Ja ompelut ja tikkaukset ovat siis käsin tehty, huom huom. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja väreihin, mutta koska lappunen ei älynnyt heti huutaa kuuluvansa tähän koukkuun roikkumaan, laitan sen joululahjapinoon odottamaan ja miettimään. Tai mietin itse, pidänkö vai annanko toisille.

Unna-lakki

2010-10-27T22:02:00.000+03:00

Vihdoin kuvia kauan sitten valmistuneesta Unna-lakista. Tähän ohjeeseen ihastuin kovasti, kun sen näin Utunan sivuilla. Kauan sitä harkitsin ja toivoin, ja lopulta tässä se on.

Pidin ohjeesta kovasti, pidin langasta kovasti, pidin lakin neulomisesta ja miten hauskaa oli vaihteeksi oikeasti ommella jotain neulottua!

Epäilen, että sen verran ymmärsin ohjetta väärin, että korvaläpät taitavat olla pidemmät kuin muiden lakeissa. En välitä siitä. Ihana hattu!

Unna-lakki, pattern by Utuna

Yarn /lanka: Dream In Color Classy, 67 g

Needles /puikot: 4,5 mm

Lanka oli tasaisen laadukasta, miellyttävää neuloa ja lämmintäkin se on. Lievästi (hyvin hyvin lievästi) "lipeäisen" tuntuinen, se lienee pesunkestävyyskäsittelyn jälkeä ja tekee langasta tosi hyvin käsiteltävän ja sileäpintaisen, mutta vie vähän sitä luonnollisuutta. Silti n. sata tai ainaski tuhat kertaa mukavamman tuntuista kuin vaikka 7 Veljestä! Ja mistäs niitä laatulankoja muualta saa kuin Kujeesta, tämä kotiutui lankakutsuilta Altocumuluksella.

Ja jotain henkilökohtaista? Huomenna täyttyy 19. viikko No 'poo -kokeilustani.

Sukat tukkivat neuleputken

2010-10-26T21:52:00.000+03:00

Oikeasti blogin neuleputken tukki kameran jatkuva korjaaminen. Nytkin se odottaa pajalle palauttamista. Nyt voisi napata valmistuneista töistä kuvat, mutta a) harmaus haittaa ja b) itseään on niin plääh kuvata.

Nämä sukat on nyt kuvattu kännykällä, mutta saatte te suurin piirtein selvän.

Viimeiset metrit Regian jatsilankoja neulottuna sukkiin, jotka tein kaksi yhtäaikaa, varresta alas neuloen. Kokoa n. 32, perusperus mutta kiilakavennusten vierellä kulkevat ainaoikein-raidat jotain vaihtelua neulojalle tuoden. Kärki on raparperivärjättyä Harmonellaa, hyvin harmonisesti vaihtui jatsi muuhun musiikkiin. Ja juuri ajoissa kylmille keleille sai poika villasukat. Eihän sitä nyt neulojan nenälle yksillä villasukilla hypitä, kyllä ainakin kahdet täytyy olla!

Neulominen lakkasi tässä välillä tuntumasta mukavalta, tai edes edistyvältä siinä määrin, että neuloin jo kaksinkertaisella langalla joulupalloa, jotain tehdäkseni ja valmiiksi saadakseni. Muutamat langat ja langanloput eivät halunneet ruveta miksikään, ja sittenpä aloin virkata niitä. Virkkasin ja virkkasin kunnes neulominen alkoikin taas innostaa, ja mikä hauskinta, eräänä iltana piti oikein sängystä nousta kirjoittamaan ylös neuleisia suunnitelmia. Nyt on kivaa.

Muutos suunniteltuun

2010-10-25T12:02:00.002+03:00

Tämän viikon neuletapaaminen Napissa ja Nauhassa on siirretty ensi viikkoon.

Neuletapaaminen Napissa ja Nauhassa 4.11. klo 17.30 alkaen, tervetuloa!

Elsewhere -Muualla

2010-10-19T17:30:00.000+03:00

Today we went away. Just a little in kilometres but faraway in spirit.

Tänään menimme muualle. Vain pikkuisen kilometrejä ja tuntee olevansa valtavan kaukana.

Neulomisissa ollaan osin kaukana, osin lähellä. Kamera on ollut epäkunnossa, joten valmistuneista ei ole mitään kelvollisia kuvia. Käsillä olevat neuleet tuntuvat takkuavan, Joulusukkia neulon muutamaa paria yhtäaikaa ja ne eivät tunnu etenevän senttiäkään! Ajatuksissa neulon ja virkkaankin jo joululahjoja, mutta en tunnu antavan itselleni lupaa aloittaa ennen kuin nykyiset ovat valmiita.

Jalat maahan

2010-10-10T14:31:00.000+03:00

Toinen värjäyskerta sai jalat maahan. Ei se aina mene niin kuin kuvittelee. Tällä kertaa en kaatanut pataa lainkaan, mutta väri ei ollut luvattua. Liemi, nähkääs, lankoja upotettaessa lupaili ihanaa mustaa tai ainakin harmaata.

Lopputulos pesujen jälkeen on aivan aivan muuta. Takimmainen vyyhti on tämän kerran värjäys, etualalla raparperilla värjätty.

Mitä tästä opimme? Kerää reilusti ja vielä vähän lisää niitä kasveja. Ja pese juuret ennen likoon laittamista. Ja uskotaan sekin, että mitä paremmin hienonnat, sen paremmin väri irtoaa.

Mitä padassa oli pari päivää likoamassa? Mukana oli kielon lakastuneita lehtiä, joista lopullinen väri on ilmeisesti peräisin . Vaikka keräsin kaikki vastaan tulleet lehdet, niitä oli liian vähän sadallekaan grammalle Harmonellaa. Onneksi huvin vuoksi ne pataan lisäsin, muuten olisin tainnut saada valkoisen langan. Toiset kasvit eivät tainneet jättää mitään pysyvää jälkeä. Käenkaalia oli vielä vähemmän kuin kieloja. Tätä aion kokeilla sitten keväällä oikeasti, värin pitäisi olla sinertävää. Eniten padassa oli mesiangervon juuria ja versoja, eikä niitäkään oikeastaan kovin paljoa. Keväällä aion kokeilla angervon versoilla uudestaan, sinistä tai tummaa niistäkin luvataan. Ja ehkä ensi syksynä kaivelen sitten angervon juuria oikein urakalla. Ihan kaikkia emme ole saaneet kitkettyä, ja mukavinta on löytää ikiriesalle hyötykäyttöä.

Kasvien lisäksi padassa oli alunaa. Muuta en heti mukaan löytänyt apteekeista, vaikka angervolle suositeltiinkin rauta- tai kuparisulfaattia. Alunaa löytyi Vanhasta Apteekista, ja 100 lankagrammalle tarvittava 10 g maksoi kaksikymmentä senttiä. On siis vara kokeilla lisääkin, vaikkei joka kerta onnistuisikaan täydellisesti.

Jääkukka

2010-10-07T15:00:00.000+03:00

Pitsiä pitkästä aikaa, oikein kunnollista pitsihuivia. Sen verran kauan tuntuu olevan edelliskerrasta, että neulomisessa oli tavallaan uutuudenviehätystäkin!

Malliksi valikoitui Jääkukka, Nuoskan ohje Ullasta, koska huivin ohjeen tuli olla melko helppo ja suomenkielinen, jotta se innostaisi uusia neulojia pitsin pariin.

Suoraviivainen ohje Jääkukka onkin, vaikka toistuva mallikerta on 16 kerrosta. Selkeästi rakentuva kolmiohuivi, toisaalta ei ehkä juuri se ensimmäinen pitsineule. Mutta jo toinen hyvinkin! Jos tekisin tämän uudestaan, loisin alussa vähän enemmän silmukoita, koska haluaisin leveämmän aina oikein -reunan huivin yläreunaan. Ja näköjään silmä on tottunut Haruni- ja Icarus-tyyppisiin huiveihin, koska odotin, alitajuisesti (kai, koska näinhän minä ohjeen kuvasta millainen huivi on) tässäkin jonkinlaista loppuhuipennusta, levittäytyvää, koristeellista reunapitsiä ohjeessa olevan, mallikuvion kauniisti kokoavan reunuksen sijaan.

Neulominen luisti mukavasti, silmukka kerrallaan, aina kuudenteen toistoon asti. Sitten alkoi tuntua, ettei tämä lopu ikinä. En laskenut silmukoita, koska en tee niin, mutta näinhän, että niitä alkoi jo olla aika paljon. Alkuun pidin tahtia vähintään yksi toisto päivässä, sitten se uhkasi hiipua yksi rivi päivässä -vauhtiin. Onneksi huivilla oli paineita valmistua, ja seitsemännessä toistossa jo tuntuikin, että enää niin ja niin vähän. Kaikkiaan neuloin yhdeksän toistoa ja reunuksen, lanka riitti hyvin siihen, mutta ei enempään. Siipiväli huivilla on nyt n. 150 cm, aivan hyvä.

Yläkuvasta näette, millaisessa "rauhassa" huivi sai pingottua. Hyvä systeemi, pussilakanan päällä matolla ja nuppineulat ovat matossa kiinni. Huivi kuivui nopeasti, sillä välin saimme tyttären kanssa uusittua tyhjentyneen nuppineulatyynyn sisukset. Päivänvalokuvia täytyy odottaa, väri ei varmasti ole oikea näissä kuvissa. Ja lanka, siitä sietää kertoa toisella kerralla, pidin kovasti!

Jääkukka Shawl from Ulla
Needles / Puikot: 3,5 mm Addi circ / pyörö 80 cm
Yarn / Lanka: Malabrigo Lace Sunset 1 skein / vyyhti (430 m /50 g, 100% baby merino)

Kiitos Nuoska ohjeesta! Tätä huivia voitte käydä (aikanaan) tutkailemassa Napissa ja Nauhassa.

Hiiri se kissalle...

2010-10-06T21:04:00.000+03:00

Kesällä löysin kirpparilta kiltin. Ihkaoikean skottilaisen, täysvillakiltin. Katsokaa mitä siitä tuli:

Oikeasti tuli siitä vähän muutakin, ja jäi ylikin. Niistä myöhemmin, kunhan saamme kuvan mallin kanssa.

Mutta joululahjaksi saamani (ostamani) nuppineulatyyny sai tänään uuden sisällön. Ennestään siinä oli joustosamettia ja vaahtomuovia, hieno ja siisti juttu, mutta neulat eivät tahtoneet upota ollenkaan. Nyt sisus on villahahtuvaa (merinoa ja kammattuakin, mutta ei muuta kotona ollut!) ja päällys siis villakangasta. Ja toimii hyvin!

Mutta syy neulatyynyn uusintaan on se, että se sattumoisin sopivasti tyhjeni. Mikäs neulatyynyn noin yhtäkkiä tyhjentää? Siitä kuulemme ensi kerralla.

I actually did it!

2010-10-02T20:54:00.000+03:00

Minä sain vihdoin padan porisemaan, värjäystarkoituksessa!

Pitkään siitä olin haaveillut ja kauan sitä suunnitellut, ja noin vain se tapahtui! Viime viikonloppuna sain oppia värjäämisessä Altocumuluksen luona, ja nyt mä NIIN ymmärrän, mikä tässä kiehtoo. Tai ainakin, että miten kovasti voi kiehtoa!

En tehnyt suunnilleen mitään oppikirjan mukaan. Alumiinikattilaa ei pitäisi käyttää, meidän vaan on alumiinia. Puretetta en laittanut, kun värjäsin raparperilla. Vielä oli melko mehukkaita eikä lainkaan pakkasen puremia raparpereja, vaikkakin jokin näitä on syönyt keskikesästä lähtien. Puremajälkiä (tai vastaavia) ja etananlimaa, mmm. Kattilaan veteen lehdet parissa palassa ja varret sellaisina kuin ne chef-harjoittelijan jäljeltä olivat, raparperia oli sen verran, että kattila täyttyi. Keitin noin tunnin, jonka jälkeen siivilöin (lasten lehtiharavalla) karkeimmat palat pois. Kastelin kyllä langan (100 g Suupohjan kehruutehtaan Harmonellaa, kiitos Hantuuki!) ennen liemeen laittoa ja lämpömittarikin oli, mutta kattilaa en saanut tulelta pois, joten koussikalla otin lientä ämpäriin jäähtymään. Lisäsin langan 45-asteiseen veteen ja lisäsin satsin kattilassa olevan joukkoon. Annoin kuumentua 80 asteeseen ja pidin siellä tunnin. Lämmön pitäminen sopivana oli helppoa verrattuna kosteiden puiden syttymään saamiseen! Pieni kriisi oli se, kun kannatinritilä petti ja kattila uhkasi kaatua tuleen. Onneksi olin juuri vieressä ja sain pidettyä pystyssä, vain pieni osa lientä loiskui eikä lanka palanut lainkaan. Nyt tämäkin jo hymyilyttää! Kun liemi oli jäähtynyt 40-asteiseksi, otin langan pois (jes, kumihanskat) ja huuhdoin joessa. Ei ollut huopunut äkkiseltään tarkastellen. Vau, mikä päivä.

Ja ei se enään valkoista ole! Jännittää, miltä se kuivana näyttää! Ainakin raparperissa oli vielä happoa, koska vanha tummunut vesikattila oli kirkastunut sisäpuolelta. Toivon parasta, että väri pysyy. Ja arvatkaa mitä, uusi liemi on jo liossa!

Simple Sweater with Collar

2010-09-30T08:00:00.001+03:00

Tämä yksinkertainen pusero on jämälangoista, joten se on hieman monimutkaistettu.

Puserosta on tehty raidallinen ja kokoa on hieman säädetty, lähinnä kavennettu vartalo-osaa. Hihat on tehty raidallisina ylhäältä alas niin pitkälle kuin raitaa riitti, ja sitten taas punaisella niin kauan kuin lankaa riitti. Kummasti taas kostutus ja muotoilu tekivät taikojaan, selkeän vajaamittaiset hihat ovat käsittelyn jälkeen täyspitkät.

Pusero on neulottu ohjeesta poiketen yhtenäisenä helmasta kainaloihin, ja kuten sanottu, hihat ylhäältä alas suoraan kiinni vartalo-osaan.

Aloitin vähän monimutkaisemmalla raitamallilla, mutta sävyt eivät erottuneet mielestäni kivasti. Raidoissakin yksinkertainen on parasta.

Simple Sweater with Collar / Debbie Bliss, Celtic Knits
pienin, 3-4-vuotiaan koko kavennettuna -> n. 92 cm
Rowan Felted Tweed, neljää väriä, neljä aloitettua kerää
3,5 mm pyöröpuikko

Celtic Knits on lempineulekirjani, ja tässä mallissa on vain jotain, mistä pidän älyttömästi. Jonain päivänä neulon vielä itsellenikin tällaisen.

Löysin muuten Ravelrysta puseron, joka hieman muistuttaa tätä neuletta! Voguen syksyn numerossa Striped Tunic. Ja löytyy kuva Voguen sivuiltakin, raidallinen paita ja punaiset hihansuuresorit.

Eka pari Joulusukkia

2010-09-29T11:49:00.000+03:00

...on valmiina.

Tummansininen varsi oli näet jo valmiina magic loop -opetuksen jäljiltä, ja kun sain TiiQ:lta ohuita sukkalankoja tähän projektiin, ajattelin yhdistää ne jo olemassaolevaan, jotta saisin kaikki langat hyötykäyttöön.

Perusperussukat, hollantilainen kantapää ja koko 24-26. Pitkät varret, mutta niin kapeat, ettei olisi isompaan jalkaan oikein mahtunutkaan. Ja ekan parin myötä on eka kerä projektilankoja käytetty ja kaksi seuraavaa korkattu. Tästä se vaan lähtee!

Yläkuloinen viikonvaihde

2010-09-28T14:01:00.000+03:00

Eilen olimme ArualMarian ja parin muun neulojan kanssa Taitokeskuksella Nenäpäivätempauksen startissa näyttämässä kahden sukan neulomista yhtäaikaa. Terveiset ja kiitokset kaikille! Kuva vähän niin kuin todistaa, että radiotoimittaja oli paikalla ja meitäkin haastateltiin suoraan lähetykseen. Kerro, miltä kuulosti, jos satuit sen kuulemaan!

Tekniikasta kiinnostuneita oli paljon, ja useat uskalsivat itsekin kokeilla. Joillekin tekniikka kolahti heti, joillekin jäi hautumaan. On tärkeää ja mielenkiintoista nähdä erilaisia neulojia, ja ainakin henk.koht. sain mm. ohjeiden kirjoittamiseen uutta innostusta. Ja nyt minulla on yhden Joulusukkaparin sijasta tulossa kolme paria! Sininen ja harmaankirjava työ olivat kokeilukappaleina mukana ja näin hyvällä alulla.

Ensi tiistaina on sitten kantapääpäivä, Taitokeskuksella 12-15. Tule mukaan!

Ennen maanantaita oli lauantai, ja se se vasta mukava päivä oli. Pääsin mukaan seuraamaan langan värjäystä sienillä. Tarkempia tietoja ja kuvia on ainakin AltoCumuluksella, Villaviidakossa ja Epalla. Paikalla oli myös Kuje, ja sehän tarkoittaa PALJON lankaa!

Vähän kotiutui meillekin, mutta harkitusti ja asiallisesti.

Näistä kuvassa olevista hankin vain kauan kaivatut KnitPron puupyöröt sukkavahvuisina, Dream in Colorin Classy joko Beaufort-pipoksi tai Utunan upeaksi Unnaksi sekä Cascaden Eco+, koska se oli niin edullista.
Samalta reissulta kotiutui ihania Islannin tuliaisia, Ístexin Einband -pitsilankaa virkeän vihreänä. Tämä on sitä rouheeta! Kiitos vielä kerran näistäkin!
Malabrigo Lace -langat olen saanut käymään, neuloakseni pitsihuivin mallikappaleeksi. Lanka on upeaa, ehkä maailman pehmeintä (baby merinoa), yksikierteistä (ja z-kierteistä) mutta tasaista, ohutta, mutta yllättävän kestävää.

Nosta nenäsi puikoista

2010-09-23T20:33:00.001+03:00

Tiesitkö, että Kuopiossa on meneillään toriremontti? Koko keskusta on yhtä suurta, valtavan mielenkiintoista työmaata. Työvälineiden koko on ihan jotain muuta kuin neulojalla siellä kotisohvalla istuessa!

Jonkin sortin kaira tai pora on tässä käynnissä. Ohikulkijat näkevät työmaan touhut, aidat eivät ole niin umpinaisia. Tämän koneen vasemmalla puolella työtä teki toinen samanmoinen, ja minua huvittaa (siis oikeasti naurattaa) se, että kun koneiden välistä pääsevät jalankulkijat menemään, ei siinä kysellä kypärää, mutta työmiehillä monia kertoja kauempana hardhat päässä tietysti on.

Huom, kaikki virheet teknisissä termeissä ovat kirjoittajan. Ja oikeasti en ole harmistunut työmaasta. Asioin kaupungilla tarpeen mukaan, joka ilmeisesti on sopivan vähän, ettei työmaa ala ärsyttämään. Onhan siinä varmasti ahtautta, ääntä ja kiertämistä. Mutta antaahan se vähän perspektiiviä, monella tavalla!

Tämä ei tapahdu ihan torin reunalla. Joo, purkaminen on neulojillekin ihan tuttua, vähän eri mittakaavassa.

Nenän nostosta puheen ollen, Nenäpäivä on 5.11.Yle Savo haastaa mukaan, neuloen.

Lähettäjä 023

Palvelkaa toisianne iloiten

2010-09-19T14:38:00.000+03:00

NeuleNirvanan Lettu muisti minua.

Jaa seitsemälle, kerro seitsemän asiaa itsestäsi.

1. Olen tavallaan huono bloginpitäjä. En ajattele blogiani ensimmäiseksi, jos minulle tapahtuu jotakin jännittävää. En kävele kamera valmiina taskussani. Ennen kuin bloggaan, mietin, haluanko julkaista tällaisen asian. Pyrin pitämään keskiössä neuleet. Pyrin pitämään itseni, henkilökohtaiset asiat ja läheiseni poissa huomiosta. Siksi nimimerkkinikin on Distant Knitter, etäinen neuloja (huom. ei umpimielinen).

2.Ykköskohdasta todistaa se, että minulla ei ole teille kattavaa reportaasia päivästä, jolloin minua ja tytärtäni kuvattiin televisioon Joulusukat 2009 -keräyksestä kerrottaessa. Kamerakaan ei ollut mukana, enkä halunnut nostaa asiaa esiin. Liian henkilökohtaista. Vaikkakin monen mielestä täydellistä blogintäytettä.

3. Enkä ole kertonut teille, että minua lähestyttiin hyväntekeväisyysasiassa ja pyydettiin suunnittelemaan neulemalleja varainhankintaa varten. Tapaamisissa asiasta on puhuttu, mutta blogi on vaiennut.

4. Minun ja muiden kuopiolaisten neulojien neule-, virkkaus- ja helmityömallit ovat nyt saatavilla. Jokainen halukas voi tehdä ohjeilla tuotteita myytäväksi lähetyskauppa Vakkaan. Tuotto käytetään Koulu Kongoon-projektilla rakennetun koulun varustamiseen, koulukirjoihin, lukukausimaksuihin jne. Ohjeet saat ja valmiit tuotteet voit ostaa lähetyskauppa Vakasta, Kuninkaankatu 22.

5. Neloskohtaan liittyy muutamia neulomistapahtumia, joissa olen mukana neuvomassa. Eilen olin Älä pelkää -tapahtumassa. Valtavan hienoja kokemuksia! Useita tiskiliinoja tuloillaan (kts. kuva), hieno kasa kauniita helmikoruja myytäväksi ja paljon upeita ihmisiä.

Novita Bambua 4 mm:n puikoilla

6. Uskon todella, että Joulusukat 2010 -tempaus tekee hyvää. Ja etten selviäisi siitä ilman upeiden kanssaneulojien apua.

7. Viime viikkoa ennen olin askarrellut kutistemuovilla viimeksi pienenä. Olipa hauskaa löytää tavaratalon leluosaston muuttomyynnistä kalvoa ja tehdä siitä poikani kanssa avaimenperiä ja magneetteja. Minun tuotokseni näet alla. Kaikki kuvat ovat satukirjoista läpi piirrettyjä, klikkaa kuvaa isommaksi.

Jaan Beautiful Blogger Awardin eteenpäin, törkeästi kotiin päin vetäen, sisäisestikin kauniille
Epalle @ Made By Me
Hurjalle Hannalle @ Hurja-Hannan väkerryksiä
Tiinalle @ Napit puuttuu
Emmalle @ Villaviidakko
TiiQ:lle @ Käsistä karannut
RiikkaS:lle @ Villainen Puoli
Jokolle @ Joko Knits

Pipokautta odottaen osa 2

2010-09-12T08:00:00.000+03:00

Regia Jazz sävyssä Mint Julep muotoutui omaan päähän pipoksi.

Raidoille kävi hassusti, toinen reuna on kokonaan harmaa, ja raidallinen alue kiertää. Kiva efekti, tällä kertaa.

Päälaki on melko tasainen ja pipon muoto muistuttaa mm. Sockhead-pipoa. Jos haluat tämänmoisen, 160 s, 2 o, 2 n -resoria alkuun ja sileää sitten, kärjessä kavennukset kuin Käänteisessä, mutta joka kerroksella. Ja koko on siis iso, siksi paljon silmukoita.

Regia 4-fädig Jazz Colours, Mint Julep 2 kerää
2- 2,5 mm puikot

Pipokautta odottaen

2010-09-11T11:01:00.000+03:00

Viikolla vieraili pipoja keräilevä nuori kotona ja mitäpä vaihtelua kaipaava neuloja muuta voisi, kuin ehdottaa "jos valitset langan, neulon kyllä pipon". Alkuun kaduin sanojani, kun hänen ostoskassiinsa päätyi puoliksi akryylinen Cool Flamme, mutta olen jälkeen päin sitä mieltä, että kenties nyt olen tavannut niitä uuden ajan laadukaita akryylilankoja. Kiva ja nopea (7 mm puikoilla ei muuta voisikaan olla) neuloa!

Edelleen, kuin ennenkin, toiveena oli hopomainen hattu. En tehnyt samalla mallilla kuin aiemmin, mutta tästä lähtien voin tehdäkin, koska tästä ohje on kirjoitettu muistiin.

Ja merkki tekee koko pipon.

Pienille

2010-09-09T09:32:00.000+03:00

Ensi alkuun kiitos kaikille edellisiä postauksia kommentoineille. Luen sananne ilolla!

Täällä on valmistunut toinenkin kassi. Tämä on pienennetty versio edellisestä, kolmevuotiaan kokoa. Käännettävä, yksi tasku sisällä ja yksi ulkona, käänteisin värein.

Minulla tuntuu olevan loppumattomat kerät vaaleaa Satakieltä ja vihreää Kamenaa. Viimeisin työ niistä on tässä: Muumilapaset. Sisälapanen on peruslapanen, sileää neuletta ja suora peukun liitos. Päällilapanen muumikuviolla (Novita-lehdestä n. vuodelta 2000) ja elefanttilapasista sovelletulla kirjoneulekuviolla. Myös suora peukalonliitos. Nämä ovat 2½-vuotiaan kokoa.

Lankaa jäi vielä. Ei enää riitä lapasiin.

Joulusukat 2010

2010-09-04T09:48:00.003+03:00

Nyt on vihdoin vahvistunut, että Kuopiossa kerätään Joulusukkia tänäkin vuonna. Lisää tietoa Joulusukat-blogista.

Tervetuloa mukaan!

Ompelun alkusyy

2010-09-01T08:00:00.000+03:00

Lopullinen sysäys ottaa kone esiin oli tietysti lahkeiden lyhentämisen tarve. Joka kerta se tuntuu yhtä ylivoimaiselta tehtävältä ja joka kerta se yllättää iloisesti, näinkö helppoa ja nopeaa se olikin!

Neuleitakin on teon alla, olen pyrkinyt poistamaan neulelehtiä kirjahyllystä ja sehän mahdollistuu neulomalla ne ohjeet, joita varten lehteä on säilytetty. Tällaisena projektina aloitin muumilapaset vanhassa Novitassa olleella Muumi-kaaviolla. Tekolistan korkeassa kärjessä on sen jälkeen sukat pojalle, hän on toivonut valkoisia sukkia. En aio tehdä tennissukkaraitoja niihin kuitenkaan!

Uusi laukku

2010-08-31T08:00:00.002+03:00

Sain palan puna-oranssia kangasta ja tilauksen ommella pari lasten hattua (Hermione, Ottobrelta). Loppupalan sain pitää, ja tarkkaan piti miettiä, mitä tehdä. Ihan suurin lempivärini tämä ei nimittäin ole. Aikeissa oli jo pitkään ollut tehdä uusi laukku entisen kaavoilla, ja farkku pelaa hyvin yhteen kirkkaanvärisen kankaan kanssa. Siispä, minulla on uusi laukku, juuri ennen kuin entisen saumat ratkesivat.
Paranteluyrityksinä entiseen tässä laukussa on vähän lyhyempi hihna (koska kankaat ovat paksumpia ja hihnaa ei saa niin pehmeästi solmuun kuin entistä) sekä täysi käännettävyys; taskut sisä- ja ulkopuolella.
Kuvissa kaikki neljä kylkeä!

Alkuviikolla esitellään ompeluksia

2010-08-30T12:01:00.000+03:00

Ompelukone on saanut taas surrata pitkän kehittelyvaiheen jälkeen. Ideoita on ollut, mutta keskeneräisiä tai muuten toteutuskelvottomia.

Hauduttelu on tainnut tehdä hyvää, nyt on näitä onnistuneita valmistunut, ja se tuntuu hyvältä.

Jo alkukesästä leikkasin pojalleni farkkuja todellisten mittojen mukaan. Kyllä kannatti, on nuorella miehellä vihdoin istuvat ja sopivat farkut, joiden pitämistä ei tarvitse tuskailla. Ottobren kaavoilla, Guitar-farkut. Ompelu ei ollut ollenkaan paha, ohjeita seuraten valmistuivat kahden aamupäiväsession aikana. Ja on vyölenkeistä lähtien kaikenlaiset yksityiskohdat, jes!

Kaunista tummaa farkkua ostin palana Eurokankaasta kakkoslaatuisena. Siitä riittää moneen, lisää ompeluksia ensi postauksessa.

Spring Melody Socks

2010-08-29T08:00:00.001+03:00

Spring Melody Socks by Darlene M. Thompson from Northern Sunshine Designs

Ohje on 6-vuotiaalle, mutta mallineule on sellaista, että varsi sopii kaksivuotiaallekin. Kantalappua lyhemmäksi ja terän silmukkamäärää pienemmäksi ja melko kivat sukat syntyivät.

Lanka Regia Jazz colours Somethin' else, n. 40 g. Kärkiin tarvittiin lisäksi hieman Hjertegarnin raitalankaa.

On hauskaa ja tärkeää neuloa välillä erilaisista ohjeista. Tässä ohjeessa pidin Old Shale -mallin käytöstä sukan varressa ja verkkoa muodostavasta puolipatenttikantalapusta. En sitten pitänyt siitä, että kantalapun joka kerroksen ensimmäinen ja viimeinen silmukka neulottiin oikein, koska poimiminen oli sitten hankalaa. Alkuperäiseen ohjeeseen kuuluu myös helmiä, satoja kappaleita, mutta ne jätin kaksivuotiaan saapassukista suosiolla pois.

Prinsessan arkisemmat alushousut

2010-08-28T08:00:00.012+03:00

Neuleblogissa voi aina selitellä asiat parhain päin. Minun ei esimerkiksi tarvitse kertoa teille, että neuloin 2,5 mm puikoilla aivoton neule -työnä villahousuja aikeenani saada jämälangat katoamaan. Ja että en saanut, kun ensin kyllästyin lankojen sotkuuntumiseen ja nappasin raitalangan työstä poikki, vaikka sitä oli puolet jäljellä. Ja että kyllästyin neulomaan yksiväristä Kamenaa ympäri ja ympäri ja jätin siksi lahkeet lyhyiksi. Vaikka lankaa oli vielä.

Vaan blogissa voin esitellä teille villaiset polvihousut, juuri täydelliset täydentämään "prinsessan" garderoobia. Kun ei tarvita niitä pitsisiä alushousuja hameen alle, voi laittaa nämä villaiset, etenkin jos on vähän kylmä ilma.

Tumma vihreä: Kamena
Vaaleampi vihreä: Regia Hand-dye Effect
Harmaa: Sandnes Lanett

Ohje: Suuri Käsityölehti 8/2009 Damaskit, mutta mukaellen (=lahkeet lyhyinä, ilman kukkakoristeita)

Housut on lopuksi käsin kevyesti vanutettu. Minä uskon, että näille on piakkoin käyttöä.

Cauchy

2010-08-27T13:39:00.000+03:00

Ihastuin, suorastaan hurmaannuin Regian uusiin taiteilijasävyihin, Erika Knightin käsialaa oleviin Jazz Colourseihin. En halunnut aivan sileää sukkaa, vaan valitsin tarjolla olleiden ohjeiden jonosta Cookien Sock Innovation -kirjasta Cauchyt.

Pelkäsin mallin hukkuvan kirjolankaan, mutta olen tulokseen tyytyväinen. Neulemalli koukutti neulomaan sukat valmiiksi ja malliin tylsistymisessä ehkäisi raidoitettu lanka.

Nyt on talveksi valmiit ja toimivat sukat!

Toisesta sävystä samaa lankaa on nyt työ puikoilla, mutta huomaan tyytyväisenä tulleeni petetyksi / huiputetuksi / sumutetuksi / johdetuksi harhaan; sävyt (tämä: somethin' else, tulossa: mint julep) eivät näytä mielestäni samalta kuin esitelehtisessä eivätkä ne nyt niin ihania neuleena olekaan. Eipähän tarvitse näitäkään enää ostaa... Heräteostokset eivät yleensä ole onnistuneita ostoksia, usko jo.

Mallista jotain sanoakseni vielä: taattua tuttua laatua, tein ohjeessa ehdotetulla ribbivarrensuulla ja muuten Cookielle tutut ranskalainen kantapää ja silmukoitu nauhakavennettu kärki. Just istuvat.

Raitatakki

2010-08-18T14:29:00.000+03:00

Ihanan värisistä tweedlangoista tahkoamani raitatakki on saatettu valmiiksi. Neuletapaamisessa eivät olleet ihan sitä mieltä, että voisin nimetä tämän ikuisuusprojektiksi, kun aloitin tämän vuoden toukokuussa. Enemmän nimitys kai kertoo siitä palavasta halusta saada tämä ihanuus nopeasti valmiiksi! Ja mikäs tätä oli tehdessä, mainiota väriterapiaa, kerrankin itselle poikkeuksellisissa väreissä.

Ohje takkiin: Basic Black by Glenna C.
-poikkeuksena se, että neuloin lankaa löyhästi eli 20 s kymmenelle sentille joten seurasin leveyksissä ohjeen pienempää kokoa. Ja se, että neuloin vartalo-osan yhtenäisenä ja hihat pyörönä.

Puikot: 4 mm

Lanka takkiin: Rowan Felted Tweed, vaaleanpunaista, tummemman punaista, oranssia sekä ruskeaa, jokaista kaksi kerää niin, että kakkoskerä tuli aloitettua kaikissa, mutta vain vähän muissa paitsi ruskeassa. Kokonaismenekki siis n. 5,5 kerää. Lanka, kuten puisen näköiset napitkin, Napista ja Nauhasta.

Kuvien oton jälkeen olen virkannut tukea niskasaumaan, jotta takakappale ei venyisi niskasta. Muuten, näiden kuvien jälkeen kameran linssi on puhdistettu, joten jatkossa saattaa jopa saada kuvista selvääkin... Kuvaajalla oli kiire leikkimään Legoilla, pahoittelen.

Hihatin

2010-08-01T14:55:00.000+03:00

Ribbed Lace Bolero by Kelly Maher

teetee Cacao 50 g

puikot 5-6 mm

Kukka on kaunis

2010-07-15T13:37:00.000+03:00

Tänä kesänä olen saanut nauttia kukkien kauneudesta. Ehkä kaikista eniten pidän akileijoista, vaikka niihin olen tutustunut vasta viime vuosina. Kukat ovat fantastisen kauniita ja siemenkodat koristeellisia, ja vuosi vuodelta kasveja nousee enemmän. Kovin vähällä hoidollakin ne selviävät, käsittämätön määrä hyttysiä, ennenkokematon kuumuus ja tosi kipeästi purevat paarmat kun ovat leikanneet ankarasti niiden hoitoa.

Ukonhattukin saattaa kukkia tänä vuonna. Alla esittäytyy piparjuuren rehevä lehti. Aikomus on maistaa sitä tänä vuonna, täytyy vain miettiä, miten. Piparjuuri ei näytä kuuluvan meidän perheemme normaaliruokavalioon. Vielä. Ukonhattua emme maista, lapsia vahdin kovasti, että pysyvät kaukana kasvista. Norsuja kuulemma kaadettiin ukonhatulla myrkytetyillä nuolilla. Ja minä haaveilen sormustinkukistakin... Tällä hetkellä kasvatan kuitenkin mieluummin syötäviä kasveja ja jätän nuo supermyrkylliset vähemmälle.

Ja neulominen sujuu jotenkin. Hihat kiinni ja reunuksia tekemään! Kuivumista odotellessa aloitin tekemään sisarelleni hihatinta teeteen lenkkialpakasta, kyllä se varjossa sujuu.

Oikein hyvää kesän jatkoa!

Summer shots

2010-07-03T18:47:00.000+03:00

Princess dreams

2010-06-16T08:00:00.001+03:00

My youngest goddaughter celebrated her 6th birthday. She had picked a colour and her mother bought the yarn for a summer top. My mission was to knit the top, and this is what I came up with.

Tube top with frills at hem and ribbon tie-straps. But also a whirly skirt in white and super pink organdy with an elatic waist band. And not in the photo, an i-cord hair ribbon in same yarn. I'm happy to tell you that she liked them very much!

Ruffled edge pattern is from Knitting on the Edge.

My daughter would have loved to have the top for her own.

Slippers got soles!

2010-06-15T08:00:00.000+03:00

My slippers got leather soles! A good way to get the holes: sew them with a thick leather needle with your sewing machine, without yarn. I used the longest stitch and then used sockweight yarn sewing the soles on slippers by hand. Yarn went through every other hole.

And I finished a bot more Tilda, a sea horse this time. There's just something about these!

May I proudly present

2010-06-14T12:25:00.000+03:00

the best socks I've ever knit:

They're the most beautiful and they fit best. They are at number one sock spot at the moment.

I have knit these for months, and relief of having them done only adds to my delight of good socks.

Yarn is Wollmeise in colour Feldmaus. I don't quite feel like a field mouse in these socks!

These socks are a compilation of my favourite things: stitch patterns from Hedgerow Socks and Lace Tam, and toe-up sock construction from Baudelaire Socks. Calf shaping is done as needed, estimated by fitting.

This morning the socks are a little loose, they had a wonderful knit meet yesterday and a good long walk afterwards.

Ompeluksia tytölle

2010-06-09T08:00:00.000+03:00

Olen yrittänyt ommella vähän koko ajan. Tässä pieni kooste tyttären saamista vaatteista. Kaikki kaavat ovat Ottobre-lehdistä.

Kirjailtu pitkähihainen puuvillapusero, jonka mieheni oli saanut pienenä miehenä, oli niin niukkaa mallia, ettei mahtunut hyvin nykylasten päälle, ja avartamalla ja muuntamalla siitä sai kivan mekon. Helma on koskematon, pääntie sai nauhakujan ja väreihin sopivaa satiininauhaa olkaimiksi.

Kettutakin olette nähneet ennenkin, mutta muukin vaatetus on itse tehtyä (vau, hämmästyttävää!). Puuvillaelastaanitrikoopaita on kietaisukaula-aukkoinen, hieman ahdas aukosta, mutta toisaalta peittää ja suojaa kaulaa hyvin. Kaksoisneulalla pääntiekaitale ja päärmeet onnistuivat hyvin, helpolla. Trikoot ovat melko uudesta lehdestä, ne ruttuleggingsit. Malli menettää paljon, kun housut ovat vielä hieman liian isot.

Laskoskohdat on koristeltu erilaisilla napeilla (Napin ja Nauhan tarjouslaatikosta). Kangas on jämäcollegea.