1.7.17

Se pyörii sittenkin

 Rukki on alkanut pyöriä jälleen. Jouluna olen viimeksi kehrännyt, ja nyt juhannuksena taas. Hauska vuodenkiertolanka tulee siitä shetlanninvillasta, joka oli jäänyt jouluna puoliväliin.
Taannoin sain kalakukkoneulojien jouluvaihdossa Hurja-Hannalta Nunocon kehruukuituja, joita olen vain ihastellut ja ajatellut, että kehrään ne sitten kun osaan. Juhannusviikolla tuli useampia tönäisyjä sitä kohti, että nyt otat ja kehräät. Ja otin sitten ja kehräsin. Hauskaa on, silkkaa iloa koko juttu!

 Tässä vaaleanvihreässä sekoituksessa on merinoa, silkkiä ja pellavaa, ja se ei ole ollenkaan niin hankalaa kehrätä, kuin arvelin. Säiettä syntyy! Hitaasti tosin, koska yritän tehdä ohutta säiettä - ohutta lankaa - asiallisen neuletyön sadasta grammasta kuitua.

Olin muistanut joulun jälkeen irrottaa nyörin pyörältä ja se toimikin moitteettomasti, ei kiskomista eikä yhtään mitään käsittämättömiä teknisiä ongelmia, joten oli helppo keskittyä säikeen tuottamiseen.
Merino on mainittu 22 micronin paksuiseksi, ja oikeasti on pehmoisen oloista (välillä sormissa tuntuu samalta kuin Malabrigo Lace), ja sekoitukseen on hieman lisätty silkkiä, joka on välillä tuppoina, ja pellavaa pitkinä ohuehkoina kuituina. Jännittävää lankaa tulossa.