6.12.16

Valo vähissä





Aamu valkenee tätä nykyä hitaasti, paljon sen jälkeen kun on pitänyt jo rientää päivän askareisiinsa. Vaikka paljon on sellaista hämärässä kulkemista, on ihanaa, kun välillä aurinko pilkistää pilvien välistä!

Talvipäivänseisaukseen on vielä pari viikkoa, sen verran pitäisi vielä jaksaa uskoa, että kyllä se tästä taas valaistuu.

Olen iloinnut siitä, että olen saanut kaikki joululahjoiksi aikomani neuleet valmiiksi ja nyt voi keskittyä ilman paineita neulomaan, mitä haluaa. (Ei sillä, etteivätkö lahjatkin olisi olleet kaikki sellaisia, mitä halusin tehdä.) Muinaispukulapaset ovat olleet juuri tähän aikaan sopiva projekti. Niissä on tavallaan selkeä etappi kerrallaan, kun värit vaihtuvat, ja itse neulominen ei vaadi suurempia ponnisteluja, keskittymistä tai mallikerran jatkuvaa vahtaamista.


Meneillään olevat kirjolapaset vaativat sitä tarkemmin kaavion seuraamista, ja ne etenevätkin nyt aika paljon hitaammin. Ajatuksissa pyörii villatakin aloittaminen, mutta millaisen sitä päättäisi tehdä? Palmikot näyttäisivät hienoilta, mutta sileää neuletta olisi helppo pistellä menemään.


Ja hyvää itsenäisyyspäivää!  Tarkimmat huomasivatkin, ettei tämä postaus liittynyt päivän juhlaan millään tavalla. Toki kuvissa näkyy maamme maantietä kauniissa vuodenajan sini-(musta-)valkoisissa sävyissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti