22.4.16

Harjoitus tekee mestarin tai miten se menikään

Jos ei mitään muuta hyvää sanottavaa nouse tästä projektista, niin nämä:

Olen saanut paljon harjoitusta kirjoneuleen neulomisessa niin, että langat kulkevat eri käsissä.

Ja koska olen siinä tosi hidas, olen saanut paljon harjoitusta kärsivällisyydessä.


Ja siitä nouseekin projektin huonoja puolia.

Neulominen maistuu puulta, koska neule etenee niin hitaasti. Tuskastuttaa, tuntuu, ettei voi neuloa näitä valmiiksi, koska se vie eliniän.

Muut huonot puolet lienevät ohjeessa. 60 silmukalla ja tiimalasikantapäällä et oikein voi saada 42-kokoiseen jalkaan mahtuvaa sukkaa, ellet neulo linnunpelättimelle tai keppihevoselle. Vaikka jalkapohjan puolella lisätään n. 6 s, ei paljon auta. Sukka ei mahdu jalkaan. Olen nyt neulonut yhden sukan lyhyellä varrella. Kastelen sen ja katson, mikä on tilanne. Jos ei muuta, tämä kaikki oli hyvää harjoitusta.

Ja tietysti virheistä voi oppia. Esimerkiksi sen, että olen itse tarjotellut samaa ratkaisua Sammakko bambun oksalla  -sukkiin (Ulla-neuleessa). No, niitä isoja kokoja on siis tasan turha neuloa, eivät mahdu ohjeenmukaisina. Lasten koot on testattu, ne toimivat. Tietenkään se ohje ei ole kirjoneuletta, vaan resoria, joten joustavuus on parempi.

Ai niin, yksi hyvä puoli lisää. Jeny's surprisingly stretchy bind off oli tarjoiltu ohjeessa niin vaivattomasti (ei tarvinnut klikata toiselle nettisivulle), että tulipahan kokeiltua. Helpompi kuin luulin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti