Neulomisinnostus on pikkuhiljaa löytynyt reissusta kotiuduttuamme. Neuloin ohuesta langasta kirjolapaset joululahjaksi ja aloitin heti perään toisia vielä vähän ohuemmista langoista. Se ei ollut hyvä idea aikaansaamisen kannalta, ja heti kun ohjeessa tökkäsi, neulominen tahtoi jäädä kokonaan. Malli toisiin lapasiin on oma suunnitelma, jonka olen piirtänyt kai noin vuosi sitten, silloin kun tein ekat Puijo-lapaset. Vaikka käytin tiheyteen muokattua neulekaaviopaperia, kuvasta ei muodostunut todellisuudessa saman näköinen, vaan paljon kapeampi. Otin tökkivän lapasen junaneuleeksi, ajatellen, että pakkohan sen on valmistua niin, mutta otin myös lankaa ja virkkuukoukun, ja virkkuu eteni, neule ei. Eteni se sitten lopulta muualla ja paluumatkallakin, ja kun toinen lapanen sai uuden idean, joka toimii kauniimmin, on se alkanut edistyä. Se valmistuu, ja ehkä jopa jouluksi!
Reissu ei ollut varsinainen kauneuden- tai hyvän mielen tankkausmatka, mutta löytyy kauneutta keskeltä suurta cityäkin. Esimerkiksi tammia kelpaa ihastella aina, ja lapset keräsivät taskuihin vielä tammenterhojakin matkamuistoiksi.
En halua vielä näyttää kuvia keskeneräisistä lapasista, enkä virkkuuksistakaan. Täytyy miettiä kovin, olenko niihin tyytyväinen.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti