14.7.14

Loppulangoista syntyi nuoren miehen paita

Pakupaitaa varten ostetuista langoista jäi vähän ylikin, juuri sen verran, että sain neulottua pojalle toisen, vähän isomman neulepaidan. Lankana Cascade 220 kolmessa eri sävyssä. Puikot 3,5 -4 mm.
 Ja tähän maltoin seurata aiottua ohjetta, ohjeena siis Zimmermanin Seamless Hybrid with Shirt Yoke. En ole aivan tyytyväinen tuohon yläselän silmukointiin, sitä täytynee vielä tarkistaa. Muuten olen kyllä kovin tyytyväinen! Pojalla on nyt kaksi oikeaa, sopivaa villapaitaa ja ihan heti ei niistä pääse ulos kasvamaan, tai jos sattuisikin niin kovasti kasvamaan, niin näihin malleihin on superhelppo neuloa jatkoa hihoihin ja helmaan.

8.7.14

Kaisa tulee Norjasta - Kaisa kommer fra Norge

Hauskat ja pirteät lapaset on neulottu norjalaisen Kretido-blogin Mariannen ohjeella: Kaisa-votter.
Punainen lanka on teeteen Primaveraa, merinoa ja silkkiä.
Vihreä lanka on jouluvaihtopaketista tullutta Schachenmayr SMC:n Soft Woolia, täyttä villaa.
Lapaset syntyivät pitkän ajan kuluessa, pikkuhiljaa. Malli oli helppo ja ohje selkeä.
Toteutuksessa on virheitä, mutta nehän kuuluvat asiaan. Pääasia on se, että talveksi on yhdet lapaset valmiina.

7.5.14

Volkswagen Typ 2



 Huhtikuun neule on ollut villapusero. Lankana Cascade 220, joten oikeaa vanhanajan villapuseron käyttötestiä päästään kokemaan, kun vanuttuvasta langasta tehtiin pusero aktiiviselle nykynuorelle.

Reilun 150 cm kokoiseen paitaan ei kulunut lankaa edes 400 g, joten riittoisalta tuntui lanka. Pusero on kumminkin lämpöisen ja muhkean oloinen.

Ohje on yhdistelmä ja muokattu versio kahdesta, nimittäin Splitty Campervan Hoodiesta Slightly Sheepishin sivuilta on otettu kuva vanhasta volkkarista ja puseron räätälöitävä malli on Elisabeth Zimmermanin Seamless Hybrid. Knitting without Tears, kirja, josta ohje löytyy, kotiutui meille aiemman Kalakukkoneulojien jouluvaihdon aikaan, kun vaihtoparini toivoi sitä itselleen, ja hups vaan, oli edullista tilata itselleen samoilla postikuluilla. Ehdottoman hyödyllinen ja järkevä neulekirja!
 Tämä pusero on kerrankin todellisten mittojen mukaan tehty, ja tuolla ohjeella oli helppo luoda mittojen mukaan sopivaa. Sen verran kuitenkin tuo kirjoneulekohta veti kasaan, että leveyteen piti lisätä parikymmentä silmukkaa, jotta olisi vähän kasvunvaraakin. Kuvion tein intarsian ja kirjoneuleen yhdistelmänä niin, että neuloin pelkän etukappaleen ensin tasona. Zimmermanin ohjeet tehdään yleensä pyörönä, mutta tämä sopi hyvin näin. Ensin etukappale, sitten takakappale tasona kainaloihin asti ja hihat pyörönä. Liitettäessä kaikkia osia yhteen hartioita varten jätin kainalovarasilmukoita odottamaan ainoastaan hihoista, ja neulottuani kainaloista kaulaan puseron valmiiksi, oli helppo poimia kainalovarasilmukat ja neuloa vartalonympäryksestä puuttuvat silmukat yhdistäen samalla etu- ja takakappaleet kainalosta lantiolle.


 Hihansuut ja lantioresorin neuloin jälkeenpäin, ja samalla sai lopullisesti säädettyä pituuden kohdalleen.

Alkuperäisenä ajatuksena oli neuloa pusero ohjeen Seamless Hybrid with Shirt Yoke mukaan, jolloin selkään olisi muodostunut vaakasuora "sauma"kohta hartialta toiselle. Tuossa kohti oli jo niin kova into saada pusero valmiiksi, että neuloa posotin vain ohjeen mukaan enkä lukenut ennen kuin neulottuani seuraavaa kappaletta ohjeesta, "voit neuloa kauluksen myös näin...". Vaan ei se mitään, loppulangoista on jo seuraava pusero tulossa!

3.5.14

Viktoriaaniseen tapaan ja färsaarelaisittain

 Pitsihuiviin on viitattu blogissa jo viime kuussa, neule itsessään valmistui helposti ja nopeasti ja on saatu pingotettua ja pääteltyäkin ja on jo lahjoitettu saajalleen. Se mikä tässä kesti, ja kestää edelleen, on ohjeen kirjoittaminen. Miten hankalaa voi olla?! Piirsin luotettuun neuletarvikkeeseeni ruutulehtiöön kaavion huivista ja neulominen sujui siitä leikiten. Koska kaavio oli niin hyvin valmis, ajattelin tehdä huivista ohjeen ja julkaista sen Ravelryssa. Tietojen siirto tietokoneelle (Google Driveen) vaatii minulta aina melko korkean kynnyksen ylittämisen, mutta aloittaminen onnistui. Tein aika tiiviisti hommia, että sain mielestäni selkeän kaavion ja lisäksi vielä englanninkielisen ymmärrettävän ohjeen laadittua. Onneksi mieleen juolahti pyytää ihmisiä testineulojiksi, vaikka kaikki näyttikin hienolta ja etenkin selkeältä.
 Siinä suossa saa rämpiä edelleen. Mitään virheitä en ole huomannut, enkä huomaa vieläkään, ennen kuin joku ikikärsivällisistä testineulojista osoittaa, ja siinähän se, selkeä virhe, joko silmukoita tai rivejä tai sarakkeita puuttuu tai merkit ovat kierähtäneet väärin päin! Toivottavasti saamme kaavion kuntoon, jotta tekin uskoisitte, että tämä huivi on kiva ja selkeä neuloa!
 Huivissa käytetään viktoriaanisen ajan pitsineulemalleja ja malliltaan färsaarelaistyyppisessä huivissa on keskikaitale lehtipitsikuviolla.
 Käytin muista neuleista jäljelle jääneitä lempparilankoja, merinoisia Malabrigo Sock -lankaa ja Fyberspatesin Vivacious 4 plyta. Kokonaiskulutus jäi alle 100 gramman. Molemmissa langoissa on kaunis vaihteleva sävy, ja yllättävän hyvin ruskean ja vihreän sävyt sointuvat toisiinsa.
 Huivi alkaa niskasta ja levenee reunaan, jossa ei ole kummempaa reunakaitaletta vaan virkattu päättely.
 4 mm puikoilla syntyi kivan kokoinen huivi, ei mikään kaulaliina vaan hartiahuivi, sopiva vaikka kevään aikaan.
(Jos tunnet pitsihuivi-intoa ja haluaisit testineuloa tämän ohjeen, ota yhteyttä sähköpostilla (profiilissa sivupalkissa) tai Ravelryn kautta.)

31.3.14

Lapaset kahdelta päältä

 Maaliskuun nimiin valmistuivat seitsemän vuotta henkisessä neulejonossani olleet lapaset, Taito-lehdestä vuodelta 2006 kahdelta päältä neulotut kintaat. Ravellenics-tempaus ja lapasryhmän yhteisneulonta haastoivat minut tarttumaan toimeen ja opettelemaan ohjeen mukaisen kahdeltapäältä neulomisen langat oikeassa kädessä. Ja onnistuinpas!

 Lanka Fyberspates Vivacious Titityystä, kulunki puoli vyyhteä koko pariin!
Puikot 3 mm.
Aloituslankoina käytin mitä sattui löytymään, keltainen siis Handun merinoa ja vihertävä Malabrigo Sockia.
 Huh, oli ehkä aivoja nyrjäyttävin ja henkisesti haastavin neuleprojekti ikinä, osin ehkä suurpiirteisen ohjeenkin ansiosta, mutta kylläpä on tyydyttävää ja palkitsevaa, kun valmiit lapaset ovat nyt tässä! Lapasten lisäksi hyppysissä on alustava taito handlata lankoja myös oikeassa kädessä, ja sitä taitoa huvittaisi harjoittaa ja kokeilla kirjoneuleen kanssa.
Ja aina vaan täytyy hattua nostaa noille entisten aikojen tekijöille, aivan uskomatonta, että näin selkeää ja kaunista on syntynyt ihan tuosta vain.

Seuraavaksi ei tule kirjoneuletta eikä mitään, mitä jonossa on, mutta tässä todistekuva, että jotain neulottua on tuloillaan ja jo aika pian!

22.3.14

Sinistä ja punaista

 Yllättäen ompelukone on hypännyt pöydälle ja ommellut itselleen uuden päällisen.
 Ikean löytönurkan kangaspussissa oli mukana kärpässienikangasta, vahvaa puuvillaa. Tallessa oli myös vähän vanhaa farkkua, josta sai päälliseen lisää taskuja, terettä ja lenkit roikkumaan kiinnitettäviä juttuja varten.
 Lopuista farkunlahkeista syntyi pyramidinmuotoiset ovistoppari (ei kuvaa) ja vetoketjupussukka.
 Pyramidipussiin idea tuli Debbie Blissin kirjasta, muistaakseni Neulojan vuosi /vuodenajat, jossa oli neulottu tuollainen pyramidiovistoppari. Kankaasta tuli nyt nopeammin...
 Periaatteessa toimisi neuleprojektipussina, mutta tuo vetoketju saattaa ottaa lankaan kiinni kurjasti.