22.6.16

Perinnepajassa

 Kuopion korttelimuseossa on tänäkin kesänä neulakinnaspajat ja pääsin ensimmäistä kertaa mukaan.
 Aiemmat omat harjoittelut eivät tuottaneet kovinkaan ihastuttavaa lopputulosta, mutta nyt se lähti sujumaan. Mikäs siinä, perinnepihapiirissä kesän tuoksuessa kauniina päivänä ympärillä. Taitava ihminen opastamassa ja kertomassa aiheesta, silloin on kyseessä paljon enemmän kuin mitä voi ohjevideota katsoessa saada. Tämä ei myöskään ole pyöreä aloitus, on helpompi aloittaa (ja jatkaa) helpommalla tavalla. Keskittyy oppimaan sen, mikä on olennaista ja voi kehittää taitojaan askel askeleelta.
 Ja lapsikin oli erityisen tyytyväinen, kun pääsi tekemään jotain mieleistä; haarukkanyörin punonta sujui mukavasti ja jatkui vielä kotonakin soveltaen kotoa löytyviin välineisiin ja tarvikkeisiin.

21.6.16

Isompi kesäneule

 Kaksi vuotta sitten neuloin pojalle kaksi villapaitaa (Volkkari ja se toinen ruskea), jotka ovat nyt jo aikaa sitten jääneet pieniksi. Pitkään suunniteltuani ja pohdittuani, aiottuani ja lopulta aloitettuani olen viimein saanut valmiiksi uuden, suuremman villapaidan.
 Malli on käytännössä täysin sama kuin aiemminkin, Zimmermanin Seamless Hybrid Sweater with Shirt Yoke. Vaihtelun vuoksi otin kuitenkin mallia vanhasta ihastuksesta, Debbie Blissin Herringbone & Moss Stitch Sweaterista, josta siis gansey-kuviointi ylävartalolla. Vähän jännitti, tuleeko kuvioinnista liian töpö, kun aloitin sen vasta vartalon ja hihojen yhdistämisen jälkeen, mutta hyvä tuo on. Ja kaarrokkeen takasaumastakin tuli tällä kertaa siisti ensikerralla.
Mukavasti sopii näihin kesäsäihin, kun lankana on Hjertegarnin Lima -villalanka. Kulunki oli kuuden ja seitsemän sadan gramman välillä kokoon, joka mahtuu tälle hetkellisesti reilut 160-senttiselle nuorelle miehelle.
Ja hihansuut kun on jätetty ilman mitään reunuksia, on helppo jatkaa pituutta rannekkeilla, kun liikaa rannetta taas alkaa näkyä. (Sopii muistaa sitten käyttää 3,5 ja 4 mm puikkoja, niin säilyy tiheys.)

Sopivaa kuvaushetkeä (jota ei sitten oikein koskaan tullut) odotellessa kokeilin huvikseni, mahtuisiko paita minullekin, ja niinhän se vain mahtuu! Jos lanka osoittautuu kestäväksi eikä muuta katastrofia (repeytyminen/palaminen/purkautuminen/katoaminen tms.) kohdalle satu, minulla on lämpöinen villapaita (ihan kohta lähi)tulevaisuudessa.

27.5.16

Klassikot

 Vauvantossut ovat olleet pitkään se neule, jonka olen toteuttanut, kun on saanut kuulla vauvauutisia ja se on vaatinut toimenpiteitä. Ne ovat nopeita neuloa, joten saan aikaan ilman hirveää stressaamista ja toisaalta ne ovat käsintehty neutraali lahja myös vauvalle, jonka perhettä ei tunne kovin hyvin.
Olen neulonut sellaisia vauvaneuleita, joista olen kuullut, että ovat menneet eka pesussa pilalle ja olen kuullut sellaisista neuleista, jotka ovat jääneet täysin pitämättä, koska koko tai ulkonäkö ei ole ollut vauvalle tai perheelle käypäinen. Jos tossut jäävät käyttämättä, siinä ei iso työ mene hukkaan, joten neulon tossuja.
Tämä ohje, joka löytyi kirjastosta lainatusta Nicki Van De Carin kirjasta What to Knit when Expecting, on ihan klassikkoainesta. Kauniit kuin mitkä, vaikka eivät näissä nallekuvissa ehkä just siltä näytä. Time Flies Booties, lankana Drops Fabel.
Tossuissa on sauma pohjassa, mikä onkin vastasyntyneellä suurin piirtein ainoa paikka, jossa saumat eivät paina.

20.5.16

Tyttösen kevättakki

Pienelle neidolle teki mieli tehdä takki kevääksi. Lankakaupasta mukaan tarttui kuitenkin tukevat villalangat, vain väreiltään keväiset. Vaati hieman pohtimista, mitä niistä saisi aikaan, etenkin kun langat olivat aivan eripaksuiset.
 
Valokuvia klikkaamalla niitä saa hieman suuremmiksi, ja voi kurkata paperista, millaisella suunnitelulla liikkeelle lähdin. Lopputulokseen olen toistaiseksi tyytyväinen, alkuperäiset mitat kun ovat valmismallien mitoista haarukoitu eikä takin oikea omistaja ole tätä vielä sovittanut. Takki on mittojen mukainen ja vaikka on varmasti lämmin, on myös keväinen, ainakin väritykseltään.
 
Punainen lanka on Rowan Purelife Renew, ja kaksi silmukkaa tätä vastasi leveydessä kolmea silmukkaa vaaleaa lankaa, Sandnes Peer Gyntiä. Värinvaihtokerros oli siis aina silmukoiden lisäämistä tai vähentämistä. Ja puikot piti muistaa vaihtaa langan mukaan.

Hihansuissa ainaoikeinreunus, helmassa helmineuletta, muissa reunoissa rapuvirkkausta paitsi päällimmäisessä etureunassa simpukoita napinläviksi. Napit ovat eriparisia, takin sävyihin sopivia.

Periaatteessa tälle takille on helppo saada lisäikää  aikanaan jatkamalla hihoja vaikka uusilla rannekkeilla.

19.5.16

Virkattu villapipo, väriltään...

 Välillä sitä kaipaa vaihtelua ja joskus tulee otettua virkkuukoukku kauniiseen käteen. Tällä kertaa Suomivillasta syntyi pipo kohokuviolla ja lipalla.

 Virkatun pipon ohje on Patonsin ilmaisohje. 

Kiva ja selkeä oli virkata tämä, hieman merentakainen terminologia jännitti, mutta valokuvien tiiraamisella ja parilla uudelleenaloituksella selvisi, millaisista silmukoista missäkin kohti puhuttiin.

Väristä ei tarvinnut vielä vaihtelua, harmaalla on hyvä jatkaa.

18.5.16

Harmaalla jatketaan

 Ne ohjeet, joita olen the Seamen's Church Institutelta neulonut, ovat olleet niin mainioita, että rohkenin kokeilla seuraavaa. Tämä lämmin pipo on Seafarer's Beanie Suomivillasta.
Selkeä ohje ja yksinkertaisen pettämätön tosi lämpimän pipon malli, mutta edelleen tykkään eniten heidän korvaläpällisestä mallistaan. Silti, yhdet korvat pysyvät tällä ensi talvena varmasti lämpiminä.

17.5.16

Ensi talven ekat lapaset

 Pikkuisen kevätvillatakin valmistuttua Sandnesin Peer Gyntiäkin jäi vähän yli. Siitä valmistui ensi talven tarpeeseen lapaset lapselle. Ovat vähän reilut, mutta kyllä ne silti lämmittävät.
Malli on se, joka omasta päästä aina nousee, kun lapasia tarvitaan; kärjestä ranteeseen, ensin peukalot ja sitten koko lapaset.