13.7.16

Kinnasneulakokeilua

Neulakinnastyöni on edennyt pisto kerrallaan. Petrooli lanka osoittaa loppumisen merkkejä, joten mukaan on otettu Sandnes Smartin vaalea keränloppu ja harmaan Hjertegarn Liman keränloppu.

Mitä tästä tulee? Ei ehkä muuta kuin kokeilu. Pipoon tähtäsin, mutta jos kaventaa reilusta ympärysmitasta joka kuudennen ja seuraavalla kerroksella joka viidennen, ympärysmitta hupenee hyvin äkkiä liian pieneksi pipoa varten.


10.7.16

Kävikö pahasti?

Norjalaishuivi on alkanut edetä viime aikoina, tuo edellispostauksen kuva kun on vähän jo vanhempi. 75 g Rowan Yorkshire 4 plyta upposi ja sitten samaa väriä ei ollutkaan enempää. Hyvin lyhyt pohdinta eri värisen tai eri värisen ja eri laatuisen langan välillä ja sitten jatkoin vaalealla 4 plylla.
Järkevä neuloja olisi ehkä raidoittanut kahdella värillä jo pidemmältä matkalta, en minä. Kävikö lopputuloksessa pahasti? En välitä siitä, enkä aio sitä murehtia. On tässä muutakin tekemistä.



9.7.16

Meneillään

 Välillä ei ole oikein mitään meneillään, ja jos se vähäinen projektikin tökkii, neuleet eivät etene millään. Rowanin tweedlangasta aloittamani huivi etenee hyvin hiljakseen, johtuen rakenteestaankin, ja se on antanut tilaa mm. innostua neulakinnasprojektista ja johtanut ajatukset seuraavan neuleen aloittamiseen. Tarjolla seuraavaksi projektiksi on Koiranotkon villaa ja uudet puikot, täysin kokeiluprojekti siis, kun molemmat ovat uutta ja erikoista.
Lapasten valmistuttua syysneuleet ovat juolahtaneet mieleen, ja jonon kärjessä olisi kirjoneulepipo ja sukkia, mutta toisaalta hyllyssä on monia kivoja lankoja, joita olisi mukava kokeilla. Edelleen mennään silmukka kerrallaan, mitäs tässä muuta voi.

2.7.16

Mitä se harjoitus tekikään?

Aiemmin kerroin sukasta, jota neuloin.Tiimalasikantapäinen sukka 60 silmukalla ei vain millään mahtunut 42-kokoiseen jalkaan. Kirjoneule oli kuitenkin niin kaunista ja suurella vaivalla tehtyä, että en ihan suorilta halunnut purkaa yksinäistä sukkaa. Sitten keksin vähän soveltaa!
Tiimalasikärki ja -kantapäähän ovat aivan identtiset. 
Pienellä saksien, neulan ja puikkojen käytöllä kelvottoman sukan voisikin pelastaa hyötykäyttöön!
Pienelle koululaiselle sopivankokoiset lapaset syntyivät niin, että varsi ja resori muodostavat toisen lapasen, jonka kärkenä on kantapään tiimalasikavennus.

Toinen lapanen muodostuu pohjasta ja sukan valmiista kärjestä. Pikkutarkempi ihminen olisi leikannut jalkapohjan pituudesta hieman pois ja neulonut resorin lapasen suuksi, minä taitoin ylimääräisen pituuden lapasen sisään ja ompelin kiinni. Se joku muu voisi halutessaan laittaa kuminauhaakin ranteisiin. Minä uskon, että nämä pysyvät vauhdissa mukana ilmankin.
+ei tarvinnut purkaa kaunista kirjoneuletta
+yksi syksyn tarveneule tuli valmiiksi vähän kuin itsestään!
+hautumisaikana syntyi uusi, helpompi (!) idea 42-kokoisiin sukkiin

Ja nuo langat olivat valkea Step, tumma tumma harmaa Regia 4-fach ja beige Fabel. 

1.7.16

Sammakko sateessa

 Tämä ihastuttava sammakon ohje on ollut jonossa tehtäväksi jo pitkän aikaa. Nyt oli toteutuksen aika ja hauska tästä tuli!
 Ohje on täältä. Roman sock myy useita ihania malleja! Itsellä oli satunnaisena virkkaajana hieman haastetta muutamien termien kanssa, eikä tästä varmaan täysin ohjeen mukainen tullutkaan. Pehmoeläinsilmät korvasin päällekkäisillä napeilla.
Lankoina harmaa Novita Suomivilla ja petroolihtava Hjertegarn Lima (voi olla jotain muutakin kyllä). Koukku oli kolmonen, se mikä sattui käteen löytymään.

22.6.16

Perinnepajassa

 Kuopion korttelimuseossa on tänäkin kesänä neulakinnaspajat ja pääsin ensimmäistä kertaa mukaan.
 Aiemmat omat harjoittelut eivät tuottaneet kovinkaan ihastuttavaa lopputulosta, mutta nyt se lähti sujumaan. Mikäs siinä, perinnepihapiirissä kesän tuoksuessa kauniina päivänä ympärillä. Taitava ihminen opastamassa ja kertomassa aiheesta, silloin on kyseessä paljon enemmän kuin mitä voi ohjevideota katsoessa saada. Tämä ei myöskään ole pyöreä aloitus, on helpompi aloittaa (ja jatkaa) helpommalla tavalla. Keskittyy oppimaan sen, mikä on olennaista ja voi kehittää taitojaan askel askeleelta.
 Ja lapsikin oli erityisen tyytyväinen, kun pääsi tekemään jotain mieleistä; haarukkanyörin punonta sujui mukavasti ja jatkui vielä kotonakin soveltaen kotoa löytyviin välineisiin ja tarvikkeisiin.

21.6.16

Isompi kesäneule

 Kaksi vuotta sitten neuloin pojalle kaksi villapaitaa (Volkkari ja se toinen ruskea), jotka ovat nyt jo aikaa sitten jääneet pieniksi. Pitkään suunniteltuani ja pohdittuani, aiottuani ja lopulta aloitettuani olen viimein saanut valmiiksi uuden, suuremman villapaidan.
 Malli on käytännössä täysin sama kuin aiemminkin, Zimmermanin Seamless Hybrid Sweater with Shirt Yoke. Vaihtelun vuoksi otin kuitenkin mallia vanhasta ihastuksesta, Debbie Blissin Herringbone & Moss Stitch Sweaterista, josta siis gansey-kuviointi ylävartalolla. Vähän jännitti, tuleeko kuvioinnista liian töpö, kun aloitin sen vasta vartalon ja hihojen yhdistämisen jälkeen, mutta hyvä tuo on. Ja kaarrokkeen takasaumastakin tuli tällä kertaa siisti ensikerralla.
Mukavasti sopii näihin kesäsäihin, kun lankana on Hjertegarnin Lima -villalanka. Kulunki oli kuuden ja seitsemän sadan gramman välillä kokoon, joka mahtuu tälle hetkellisesti reilut 160-senttiselle nuorelle miehelle.
Ja hihansuut kun on jätetty ilman mitään reunuksia, on helppo jatkaa pituutta rannekkeilla, kun liikaa rannetta taas alkaa näkyä. (Sopii muistaa sitten käyttää 3,5 ja 4 mm puikkoja, niin säilyy tiheys.)

Sopivaa kuvaushetkeä (jota ei sitten oikein koskaan tullut) odotellessa kokeilin huvikseni, mahtuisiko paita minullekin, ja niinhän se vain mahtuu! Jos lanka osoittautuu kestäväksi eikä muuta katastrofia (repeytyminen/palaminen/purkautuminen/katoaminen tms.) kohdalle satu, minulla on lämpöinen villapaita (ihan kohta lähi)tulevaisuudessa.